MANILA Filippiinien kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte ajautui riitaan YK:n kanssa, kun maailmanjärjestö kehotti Filippiinien poliisia lopettamaan huumeista epäiltyjen surmat. Duterte uhkasi Filippiinien eroavan YK:sta vastalauseena.
– En halua loukata teitä, mutta ehkä meidän täytyy päättää erota YK:sta. Miksi meidän pitäisi kuunnella tuollaisia typeryksiä, Duterte laukoi totuttuun jyrkkään tyyliinsä.
YK: Yllytystä väkivaltaan ja surmiin
Kiistan taustalla on arvostelu, jota kaksi YK:n ihmisoikeusraportoijaa esitti tällä viikolla. Raportoijat olivat huolissaan nopeasti kasvavasta surmattujen määrästä presidentti Duterten aloittamassa huumeiden vastaisessa sodassa.
– Laki velvoittaa valtiota varmistamaan, että jokaisella on oikeus elämään ja turvallisuuteen, olipa kyseessä rikoksesta epäilty henkilö tai ei, sanoi YK:n erikoisraportoija, laittomia teloituksia tutkiva Agnes Callamard.
Duterte on luvannut, että poliisit eivät joudu vastuuseen huume-epäiltyjen surmaamisesta, jos epäillyt ovat vastustaneet pidätystä.
Callamardin mukaan tämä on yllytystä väkivaltaan ja surmiin. Kyseessä on kansainvälisten lakien mukainen rikos.
– Käytännössä tämä on lupa tappaa, Callamard kommentoi tiedotteessaan tällä viikolla.
Duterte ei halua YK:n tutkijoita maahan
Duterte kiisti väitteet laittomista surmista ja kehotti YK:n asiantuntijoita saapumaan itse paikalle. Callamard ilmoitti Twitter-päivityksessään saapuvansa mielihyvin tutkimaan asiaa. Presidentin edustaja vastasi, että YK ei ole tervetullut tutkimaan huumesurmia.
Duterte itse on sanonut, että hän aikoo "motata päähän" henkilöä, jonka YK lähettäisi tutkimaan huumeiden vastaisia toimia.
– Älkää tulko tutkimaan meitä kuin rikollisia, hän varoitti lehdistötilaisuudessa aiemmin tällä viikolla.
Duterten mukaan YK ei ole tehnyt mitään Filippiinien hyväksi. Sen sijaan se on epäonnistunut pysäyttämään siviilien surmaamisen Irakissa ja Syyriassa.
Poliisi surmannut satoja epäiltyjä
Poliisi on ampunut 665 epäiltyä presidentti Duterten noustua valtaan kesäkuun lopussa. Asiasta kertoi Filippiinien poliisijohtaja Ronald Bato Dela Rosa tällä viikolla.
Lisäksi moottoripyörillä liikkuvat tuntemattomat tappajat ovat surmanneet lähes 900 ihmistä. Usein he jättävät ruumiin viereen lapun, jossa uhria väitetään huumerikolliseksi.
Tuhansia on pidätetty. Hallinnon mukaan satoja tuhansia huumerikollisia ja huumeidenkäyttäjiä on antautunut.
Filippiiniläiset uskovat huumesodan tepsivän
Kansainvälisestä arvostelusta huolimatta filippiiniläiset kannattavat yhä rivosuista johtajaansa ja tämän kovia toimia.
Yksi tukijoista, 23-vuotias Glenda Mendoza, uskoo, että huumeiden vastainen sota auttaa vähentämään huumeiden käyttöä. Tuntemattomat tappajat vain käyttävät hyväkseen huumeiden vastaista sotaa omiin pimeisiin toimiinsa, hän tuumaa.
Samoilla linjoilla on Lisette Pitogo.
– Duterte saa ihmiset pelkäämään huumeiden käyttöä. Liian moni on koukussa huumeisiin, 31-vuotias Pitogo sanoo Ylelle Manilassa.
Pitogo ei kuitenkaan kannata epäiltyjen tappamista. Hän uskoo presidentti Duterten sanaan siitä, että poliisi ampuu vain epäillyn vastustaessa pidätystä.
– Ainakin heille annetaan mahdollisuus, hän miettii.
Miles Larigo, 37, sanoo ymmärtävänsä, että YK on huolissaan epäiltyjen surmaamisesta. Hän hyväksyy silti Duterten kovat otteet.
– Filippiinit tarvitsee muutosta. Kansamme haluaa rikollisuudelle lopun. Maailma on nähnyt köyhyyttä täällä, mutta se ei ole tottunut tällaisiin toimiin rikollisuuden lopettamiseksi, Larigo pohtii.
Poliisijohtajat senaatin tentattaviksi
Filippiinien senaatti haluaa sekin selvityksiä laittomista surmista. Senaatin ihmisoikeuskomitea aloittaa maanantaiaamuna poliisijohtajien kuulustelut.
Presidentti Duterte hyökkäsi rajusti komiteaa johtavaa entistä oikeusministeri Leila De Limaa vastaan viime viikolla. Hän syytti tätä aviorikoksesta autonkuljettajan kanssa, joka Duterten mukaan on syyllistynyt huumerikoksiin.
De Lima on torjunut syytökset eikä aio perääntyä ihmisoikeuskomitean istunnosta. Duterte on kantanut kaunaa De Limalle pitkään, koska tämä tutki aiemmin kuolemanpartioita Davaossa, jossa Duterte toimi kaupunginjohtajana.
Edes paavi ei säästy Duterten solvauksilta
Aiemmin Duterte on herättänyt kohua lupaamalla entisen diktaattorin Ferdinand Marcosin omaisille siirtävänsä tämän ruumiin pääkaupungin Manilan sankarihautausmaalle syyskuussa. Marcosin verisen diktatuurin uhrit ovat raivoissaan päätöksestä.
Duterte on solvannut myös paavia, jota hän kutsui vaalikampanjansa aikana paskiaiseksi.
71-vuotias Duterte aikoo seuraavaksi aloittaa omalaatuiset kovat toimet myös korruptiota vastaan. Hän uhkaa julistaa tuhansien valtion virkamiesten työpaikat uudelleen hakuun ensi viikolla korruption takia.
Hän sanoo lähettävänsä pahimmin korruptoituneet viranomaiset Jolon saarelle, jossa pahamaineinen panttivankeja ottava Abu Sayyaf -kapinallisryhmä toimii.
Suhteet Yhdysvaltoihin koetuksella
Duterte on horjuttanut suhteita myös maan läheiseen kumppaniin Yhdysvaltoihin, jonka sotilastukea Filippiinit on hakenut viime vuosina Etelä-Kiinan meren konfliktin takia.
Duterte kommentoi tapaamistaan Yhdysvaltain viranomaisten kanssa sanoen, että "homoseksuaali suurlähettiläspaskiainen ärsytti minua."
Yhdysvallat piti kommentteja sopimattomina. Myös Yhdysvallat arvosteli huume-epäiltyjen surmia ja vaati Filippiinejä noudattamaan ihmisoikeuksia.
Euroopan unioni ei toistaiseksi ole ottanut kantaa Filippiinien lisääntyviin tappoihin. Unioni suunnittelee terveysprojektiensa laajentamista huumeklinikoiden perustamiseen ja tukemiseen, koska presidentti Duterte pitää lakia ja järjestystä tärkeänä, kertoi EU-suurlähettiläs Franz Jessen Manilassa.
– Odotamme ja katsomme, sanoi Jessen.
Duterte on ollut virassaan vasta vähän yli 50 päivää.
Eurooppalaisissa yrityksissä Filippiinien tapahtumat herättävät epävarmuutta, kertoi Euroopan kauppakamarin johtaja Guenter Taus. Tausin mukaan kauppakamari seuraa tutkintaa ihmisoikeusrikkomuksista.