Onko satojen köyhien tappaminen huumesodan nimissä oikeutettua, koska Filippiineillä on valtava huumeongelma? Tämä kysymys jakaa Filippiinien kansaa.
Sama ongelma sähköisti senaatin ihmisoikeuskomitean istunnon tunnelman, kun osa senaattoreista puolusti kovia otteita, osa varoitteli surmien polkevan ihmisoikeuksia tuntikausia kestäneessä istunnossa.
"Tekosyy tehdä murhia"
Tiheä median kamerarintama reunusti istuntosalia, kun senaattorit, poliisi, ihmisoikeusasiantuntijat ja uhrit setvivät surmia, jotka YK ja Yhdysvallat ovat jo tuominneet.
– Minua huolestuttaa erityisesti se, että huumeiden vastainen sota näyttää olevan joillekin lainvalvojille ja ulkopuolisille tappajille tekosyy tehdä murhia ilman rangaistusta, sanoi senaatin tutkintaa johtava entinen oikeusministeri Leila de Lima istunnon aluksi.
Kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte on antanut poliisille valtuudet ampua huumeratsioissa epäillyt, jos nämä vastustavat pidätystä. Hän on luvannut, että poliisit eivät joudu vastuuseen tekemistään surmista.
Lähes 2 000 surmattu
Tämä lupaus on johtanut nopeasti kasvaviin surmalukuihin. Poliisi on surmannut 718 ihmistä huumeiden vastaisessa sodassa heinäkuun alusta alkaen.
Lisäksi tuntemattomat kuolemanpartiot ovat tappaneet 1 067 ihmistä huumesodan nimissä. Moottoripyörillä liikkuvat kuolemanpartiot ampuvat köyhälistöalueilla ihmisiä kaduille jättäen jälkeensä lapun, jossa uhria väitetään huumerikolliseksi.
Duterten uhkailut ovat pelästyttäneet monet. 600 000 ihmistä on antautunut ja yli 10 000 pidätetty.
Kuolemanpartioissa huumerikollisia
Huumesodan johtajana tunnettu poliisijohtaja dela Rosa puolusti pahamaineista operaatiota rikosten määrän jyrkällä laskulla. Poliisi on ottanut ratsioissa haltuunsa yli 40 miljoonan eurosta huumeita.
– Emme suvaitse tuntemattomia tappajia. He saavat tuta lain koko voiman, hän lupasi senaatin istunnossa.
Dela Rosan mukaan tuntemattomat tappajat ovat itse huumerikollisia. Heidän uskotaan tappavan kätyreitään ennen kuin nämä nimeävät muut huumekaupan osalliset.
Köyhälistöalueilla tehdyt surmat muuttuivat todellisemmaksi, kun joukko huiveihin ja aurinkolaseihin verhoutunutta slummien asukasta saapui istuntosaliin. He ovat menettäneet läheisiään poliisioperaatioissa.
Mies surmattiin poliisiasemalla
Raskaana oleva leski Harra Kazuo kuvaili, kuinka poliisi nöyryytti perhettä hakiessaan hänen miehensä ja tämän isän poliisilaitokselle. Hän myönsi miehensä kaupanneen huumeita, mutta hän kertoi suuret kyyneleet poskille vierien, että mies ei vastustanut pidätystä.
Poliisilaitoksella miehet surmattiin. Kazuon miehestä löytyi kolme luodinreikää.
Filippiinien valtion ihmisoikeuskomission johtajan Gilbert Boiserin mukaan poliisi syyllistyi ihmisoikeusrikkomukseen.
– Tappotilanteessa paljastui mielivaltainen surma ja kidutusta. Surma tehtiin poliisiasemalla, eikä siellä pitäisi olla tarvetta surmata, Boiser sanoi.
Mary Rose Aquino kertoi, että poliisi toimitti hänen isälleen huumeita myytäväksi. Poliisi surmasi Aquinon vanhemmat huumeratsiassa. Poliisijohtaja dela Rosa erotti Aquinon nimeämät poliisit istunnon jälkeen.
Kerta-annos huumetta eurolla
Huumeiden vastaista sotaa puolustavat senaattorit huomauttivat, kuinka huumeongelma tunkee läpi koko yhteiskunnan. Senaattori Miguel Zubiri sanoi, että Filippiineillä on mahdollista saada kerta-annos alle euron hintaan, ja jäljet näkyvät myös työpaikoilla.
Filippiineillä käytetyimmät huumeet ovat shabu eli metamfetamiini ja kannabis.
Tähän mennessä huumeiden vastaisen sodan kuolonuhrit ovat olleet lähinnä köyhiä. Presidentti Duterten hyväksymissä epäiltyjen listoissa on nimetty myös poliitikkoja, viranomaisia, poliiseja ja liikemiehiä, mutta eliittiväestä suuri osa on säästynyt myös pidätyksiltä.
Senaatin kuuleminen tuskin hillitsee huumeiden vastaista sotaa, koska sillä on suositun presidentti Rodrigo Duterten voimakas tuki. Duterte lupasi jo vaalikampanjassaan kitkeä huumerikollisuuden ilman armoa.
"Kannatan huumesotaa"
Kotimatkallani senaatista King-nimellä itseään kutsuva nuori taksikuljettaja tiivistää monen mielipiteen.
– Kotikulmillani huumeet ovat aina olleet ongelma. Teinit ovat iltaisin sekaisin ja tappelevat. Ihmisiä tapetaan ja kaduilla on vaarallista liikkua. Nyt asiat ovat paremmin, hän miettii.
Tukijat uskovat, että surmat liittyvät aidosti vain huumeisiin eivätkä ole huolissaan poliisin kasvavasta vallasta tehdä surmia. Silti kasvavat surmaluvut nostavat huolta.
– Kannatan huumesotaa, mutta en pidä surmista. En tiedä, mihin tämä johtaa, mutta toivottavasti tämän seurauksena Filippiineistä tulee parempi paikka. Sitä ennen voin vain rukoilla maani puolesta, taksikuski sanoo.