Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Näin muutat taulun luonnetta kehyksillä – katso esimerkit

Käsintehdyt laatukehykset voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoiset ja ne kannattaa korjauttaa, neuvoo taideasiantuntija. Nyt trendikkäät vitriinikehykset eivät kaikkiin tauluihin sovi.

Käsityönä tehty kehys.
Kuva: Janne Ahjopalo / Yle
Janne Ahjopalo
Avaa Yle-sovelluksessa

Taidemuseon amanuenssi Eino Nieminen Joensuusta näkee ammattilaisen silmin, minkälainen kehystys sopii tauluun. Nieminen on tehnyt muun työnsä ohessa yli tuhat kehystystä 1980-luvun alusta lähtien.– Kehys voi vaikuttaa teokseen heikentävästi tai parantavasti jopa 50-prosenttisesti, toteaa Nieminen esitellessään tauluja arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelemassa jyhkeässä arvorakennuksessa.Pahimmillaan kehys dominoi liikaa teosta ja imaisee huomion raameihin – toisaalta kehys saattaa olla turhan vaatimaton. Amanuenssin mielestä taidekauppiaat saattavat joskus käyttää kaupankäynnissään vilunkia tinkimällä kehysten laadusta.

Magnus von Wright: Talvimaisema Savossa, 1860.
Magnus von Wright: Talvimaisema Savossa, 1860.
Magnus von Wright: Talvimaisema Savossa, 1860. Vasemmalla tehdastekoinen hopeapatinoitu kehys ja oikealla alkuperäinen käsintehty kullattu kehys.

Käsityönä tehty kehys tuhansienkin eurojen arvoinen

Mikäli teoksessa on juuri sopiva kehystys ja se on vieläpä arvotavaraa, kannattaa kunnostaminen kehyksen rapistuessa.

– Käsintehty ja laadukas kehys kannattaa ehdottomasti korjauttaa. Kehys saattaa monen yllätykseksi olla arvoltaan jopa tuhansia euroja.

Amanuenssi Eino Nieminen ei luottaisi sokeasti kehysfirmojen ammattitaitoon.

– Kehyskauppiaiden ammattitaito vaihtelee nollasta sataan, sillä mitään pätevyysvaatimuksia ei ole. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa on ammattitaitoisia kehysfirmoja, koska kysyntääkin on paljon, uskoo Nieminen.

Tauno Rossi: Maisema, 1950-luku
Tauno Rossi: Maisema, 1950-luku
Tauno Rossi: Maisema, 1950-luku. Vasemmalla alkuperäinen kunnostusta vaativa kehys ja oikealla uusi teoksen värejä myötäilevä kapeampi kehys.

Arvostanko taidetta vai sisustanko?

Taideasiantuntija kehottaa miettimään aina ensin teosta ja siihen sopivaa kehystä – vasta sitten sisustusta. Esimerkiksi seinään sopivan taulun etsiminen on jo kaukana taiteellisesta näkemyksestä.

– Kyllä niitä sisustustauluja saa vaikka Ikeasta, Nieminen huokaa.

Maija Paukkonen: Maisema Koverosta, 1986.
Onko tässä hentoon työhön liiankin massiivinen kehys? Maila Ponkkonen: Maisema Koverosta, 1986. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Valaistuksellakin on merkitystä taulun esiintuomisessa. Nieminen sanoo, että kotona valaistuksen pitää olla itselle miellyttävä, mutta esimerkiksi kohdevaloja voi harkita.

– Kohdevalo auttaa poimimaan teoksen esille, mutta sekään ei saa olla liian voimakas. Mutta suora auringonvalo voi jopa tuhota teoksen.

Eri aikakausien mieltymykset kehyksiinkin. Esimerkiksi 1980-luvulla metallilistat olivat trendikkäitä, mutta ehkä nykykatsannon mukaan kenties hieman kliiniset ja kovat. Anu Torikka: Yö, 1984.
Eri aikakausien mieltymykset yltävät kehyksiinkin. Esimerkiksi 1980-luvulla metallilistat olivat trendikkäitä, mutta nykykatsannon mukaan kenties hieman kliiniset ja kovat. Anu Torikka: Yö, 1984. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Nyt kehyksissä ovat muotia niin sanotut vitriinikehykset, joissa ei ole lainkaan aukkopahvia – teos kulkee siis reunasta reunaan ja useimmiten päällä on lasi.– Tässäkin trendissä voidaan mennä liiallisuuksiin. Eivät vitriinikehykset kaikkiin teoksiin sovi, vinkkaa Joensuun taidemuseon amanuenssi Eino Nieminen.

Aina taulu ei tarvitse kehyksiä, kertoo Joensuun taidemuseon amanuenssi Eino Nieminen, joka on tehnyt kehystyksiä 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkkinä Heikki Tuomelan Alexander Kuismin vuodelta 1972.
Kaikkiin teoksiin ei edes tarvita kehyksiä, muistuttaa amanuenssi Eino Nieminen. Heikki Tuomela: Alexander Kuismin, 1972. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Suosittelemme sinulle