Saimaan järvilohet selviytyvät voimalaitosten turbiineista melko hyvin. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa neljä seitsemästä äärimmäisen uhanalaisesta järvilohesta pääsi Pielisjoella voimalaitoksien turbiinien ohi.
Tutkimus antaa äärimmäisen uhanalaisten lohien selviytymisestä vain viitteitä, koska otanta on pieni. Erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskukselta kuitenkin arvioi, että voimalaitoksen aiheuttamat tappiot eivät välttämättä olisi kovin isoja myöskään isommalla otannalla.
– Voimalaitokset eivät ole järvilohen suurin uhka. Kudulle nousseiden kalojen kalastus on paljon suurempi vahinko kalakannalle kuin muutaman vaelluspoikasen tappio alasvaelluksella. Salakalastus on anteeksiantamaton ihmisen aiheuttama vahinkotekijä, Piironen lataa.
Lohet vieroksuvat turbiinikammiota
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvisi myös, että voimaloiden ohittamisen kesto vaihtelee suuresti kalayksilöiden kesken. Nopein lohista selvitti koko joen neljässä päivässä. Jotkut kaloista sen sijaan jäivät jo kaltimon voimalaitoksen yläpuolelle jopa yhdeksitoista päiväksi. Jorma Piironen arvelee erojen aiheutuvan siitä, että kalat olivat matkalla eri vaiheissa kesää.
Piironen kertoo, että lohismoltti eli vaelluspoikanen jää helposti miettimään voimalaitoksen yläpuolelle, uskaltaako se uida turbiinikammioon. Kala kulkee pintavesissä alaspäin jokea, ja voimalaitoksen kohdalla sitä onkin vastassa betoniseinä. Päästäkseen turbiinin läpi poikasen on sukellettava useita metrejä padon yläpuolella.
– Sekin pitäisi pystyä ratkaisemaan, miten myös tappiot alasvaelluksen aikana olisivat mahdollisimman pienet. Muun muassa Perämereen laskevien lohijokien kohdalla tutkitaan, miten voitaisiin ohjata vaelluspoikasia menemään muuta reittiä kuin turbiinikammion läpi, Piironen kertoo.