Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Moni matkailija lienee hämmästellyt aivan Maarianhaminan lentokentän kupeeseen noussutta metallinhohtoista jättirakennusta, jonka pihassa liehuvat Åland Postin liput. Mihin alle 30 000 asukkaan maakunta tarvitsee valtavaa postikeskusta, kun digitalisaatio on jyrännyt kirjeet ja postikortit?
Digitalisaatio vie ja tuo – sen ansiosta verkkokaupan tilaus singahtaa mikrosekunnissa Maarianhaminan postikeskukseen, jossa ripeäkätinen kesätyöntekijä hakee tavaran hyllystä ja heittää sen pakkauslinjalle. Samana päivänä se on jo Ahvenanmaan postin valkoisessa rekassa matkalla kohti kuluttajaa.
Ei ole sattumaa, että tavarat lähtevät juuri Maarianhaminan jättihallista. Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroalueeseen. Siksi tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi, ja alle 22 euron paketin voi lähettää ilman, että siitä tarvitsee maksaa 24 prosentin arvonlisäveroa.
Saaren kautta toimiva verkkokauppias saa siis Manner-Suomessa olevaan kilpailijaansa verrattuna huomattavan edun ja voi myydä halvemmalla. Houkuttelevaa ja laillista.
Åland Postin talousjohtaja Johan Sundblom ottaa meidät hymyillen vastaan keskuksessa, jonka lattia kirjaimellisesti kiiltää uutuuttaan.
Hän esittelee ylpeänä viime keväänä valmiiksi saatua kolmetoista metriä korkeaa hallia, jonka suurilla metallihyllyillä on vielä runsaasti tilaa. Lattiaa rakennuksessa on 6400 neliötä, eli halliin voisi rullata vaikkapa suihkukoneen.
– Olemme rakentaneet tilat kasvua silmälläpitäen. Uskon, että tulevaisuudessa kaksinkertaistamme liiketoimintamme, hän sanoo ylpeänä.
Sundblomille ei ole yllätys, että haluamme kysyä nimenomaan verorajan ympärille nousseesta bisneksestä. Hän sanoo suoraan, että mahdollisuus lähettää pieniä paketteja ilman arvonlisäveroa houkuttelee asiakkaita.
Posti on 250 työntekijällään Ahvenanmaan kolmanneksi tärkein työnantaja. Postilaisten kädet käyvät tiuhaan ja liukuhihnat pyörivät tasaista tahtia, kun pienet tavarat sujahtelevat muovipusseihin.
– Piilolinssejä, mustekasetteja, ylipäänsä mitä tahansa tavaraa, joka on pientä ja kevyttä. Me hoidamme verkkokaupan tuotteiden varastoinnin, pakkaamisen ja lähettämisen, selittää Sundblom postin ydinliiketoimintaa.
Pienimmät Ahvenanmaan veroedut löytäneet verkkokaupat ovat autotallifirmoja, suurimmat monikansallisia jättejä.
Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisen verorajan osalta arvonlisäverolakiin on jo tehty tiukennuksia. Vuoden 2013 alusta Suomi pudotti pienimmän lähetyksistä perittävän arvonlisäveron määrän kymmenestä eurosta viiteen euroon. Tämän seurauksena vaikkapa 44 euron tietokonepeliä ei voinut enää lähettää verottomasti, vaan lähetyksen enimmäisarvo putosi 22 euroon.
Lakimuutoksen perusteluissa todettiin verottomien lähetysten vääristävän kilpailua ja johtavan verotulojen menetyksiin.
Toinen tiukennus tuli vuoden 2015 alusta, jolloin Ahvenanmaalta Manner-Suomeen lähetettävistä aikakauslehdistä alettiin periä veroa.
– Tämän seurauksena menetimme 9 miljoonan euron liikevaihdon ja 10 työpaikkaa, harmittelee Sundblom.
Hän kertoo, että toisaalta tiukennukset ajoivat Ahvenanmaan postin etsimään asiakkaita Suomen ulkopuolelta.
– Kilpailu asiakkaista on kivenkovaa. Yritykset etsivät sopivaa maata, josta lähettää tavarat: Venäjältä, Sveitsistä, Norjasta, Kanaalisaarilta tai Gibraltarilta, hän luettelee maita ja alueita, joista tavaraa voi lähettää tavaraa verottomasti EU:hun.
Postin ponnistukset ovat jo tuottaneet tulosta: asiakkaina on jo nelisenkymmentä verkkokauppaa, ja viime vuonna postista lähti 21,5 miljoonaa lähetystä. Ulkomaille lähteneiden lähetysten määrä kasvoi 94 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Sundblomin mielestä suomalaiset yritykset eivät ole laajentaneet toimintaansa maailmalle niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Suomeen lähti viime vuonna vain 2,5 miljoonaa eri kokoista lähetystä kirjeet ja postikortit mukaanlukien.
– Suomalaisten verkkokauppojen ongelma on pitkään ollut se, että ne myyvät lähinnä Suomeen. Ruotsalaiset kaupat ovat taas myyneet alusta asti eri maihin, hän vertaa.
Ahvenanmaan Posti näyttää siis rakentaneen tulevaisuuden suunnitelmansa pitkälti verottomuuden vauhdittaman verkkokaupan varaan. Eikä posti ole ainoa kuski verorajan ylittävässä pakettirallissa.
Postin kilpailija vaikenee yksityiskohdista
Haluamme tutustua myös Postin kilpailijaan Pectukseen, jonka hallille on postilta vain muutama kilometri. Hopeanvärinen sporttibemari suhahtaa ohitsemme hallin pihaan, joten ainakin joku on paikalla.
Ahvenanmaalaisten yrittäjien Anders Winkelmannin ja Daniel Erikssonin perustama Pectus on nettisivujensa mukaan “erikoistunut 100-prosenttisesti verorajan ylittävään kauppaan”. Yrityksen nettisivuilla on jopa voittolaskuri. Sillä asiakas voi laskea, kuinka paljon säästää, kun Suomen arvonlisävero jää maksamatta.
Soitan Daniel Erikssonille ja pyydän vielä kerran haastattelua. Vastaus on sama kuin viimeksi.
Haastattelu ei sovi eikä yrityksen tiloissa saa kuvata, sillä yrityksen asiakkaat eivät toivo Pectuksen olevan esillä mediassa.
Hänen yhtiökumppaninsa Winkelmann vastaa kuitenkin sähköpostilla osaan Ylen lähettämistä kysymyksistä.
Nettisivuillaan yritys väittää lähettävänsä pelkästään Suomeen vuosittain 12 miljoonaa lähetystä. Winkelmann ei kuitenkaan suostu “kilpailusyistä” kertomaan, onko luku nykyään enemmän tai vähemmän.
Joka tapauksessa Winkelmann sanoo veroedun tuovan työtä Ahvenanmaalle - eli Suomeen.
– Veroedut lankeavat asiakkaillemme. Verottomuuden ansiosta pääsemme neuvottelemaan kiinnostavien asiakkaiden kanssa. Asiakkaamme tulevat nykyään pääosin ravintolisä- ja kirja-alalta mutta myös muilta aloilta joilla tuotteiden hinta on pieni, hän viestittää.
Ravintolisät lasketaan elintarvikkeiksi, joten niiden arvonlisävero on vain 14 prosenttia. Tämän ansiosta ravintolisiä voi lähettää asiakkaille 35 euron paketin ilman että veroa tarvitsee maksaa.
Kirjojen arvonlisävero on puolestaan kymmenen prosenttia, joten lähetyksen arvo voi olla enintään 50 euroa. Kirjakauppiaille tämä on houkutteleva mahdollisuus.
Otava pakeni verokarhua meren yli
Pectuksen nokkamiehet eivät paljasta asiakkaiden nimiä. Saamme kuitenkin selville muista lähteistä, että yksi tärkeä asiakas on kirjajätti Otava. Sen omistaman Suuren suomalaisen kirjakerhon paketit ovat lähteneet runsaan vuoden ajan Ahvenanmaalta.
– Järjestelyn ansiosta pystymme tarjoamaan kirjat kuluttajalle erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Olemme ottaneet käyttöön kaikki käytettävissä olevat keinot. Näin turvaamme kirjakerholiiketoiminnan jatkumisen ja työpaikat, sanoo Otavamedian toimitusjohtaja Timo Kopra.
Otavan kirjat lähettää Pectus Pack, josta Suomen kirjavälitys omistaa 51 prosenttia. Otava taas omistaa 40 prosenttia Kirjavälityksestä.
Kopra kertoo, että Otava-konsernista lähtee lukijoille vuodessa 10 miljoonaa kirjaa. Summaan sisältyvät Otavan kustantamat sekä Suomalaisen kirjakaupan myymät kirjat. Kokonaismäärästä eli kymmenestä miljoonasta 6-7 prosenttia menee asiakkaille kirjakerhon kautta.
Otava siis säästää vuodessa huomattavan summan, kun jopa 700 000 kirjasta ei tarvitse maksaa kymmenen prosentin arvonlisäveroa.
Kaikkien Suomessa myytyjen kirjojen arvonlisävero tuottaa Suomen valtion kassaan noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Myös Valitut Palat ja Sanoma ovat hyödyntäneet Ahvenanmaan veroetua. Valittuja Paloja julkaisevan CIL Suomen toimitusjohtaja Timo Similä kertoo, että Valittujen Palojen kuukauden kirjat lähetetään Ahvenanmaalta kustannusten säästämiseksi.
Sanoman viestintäjohtaja Hanna Johde puolestaan kertoo, että Sanoman Lasten Oman Kirjakerhon kirjoja lähetettiin aiemmin Ahvenanmaan kautta, mutta kerhon toiminta muuttui vuoden alusta digitaaliseksi.
– Lastenkirjojakaan ei enää tuota kautta lähetetä, hän tarkentaa.
EU aikoo puuttua peliin
Pectuksen ja Åland Postin liiketoiminta perustuu siis suurelta osin verorajan hyödyntämiselle. EU:n komission uudet suunnitelmat ilmiön suitsimiseksi saattavat kuitenkin olla myrkkyä Sundblomille, Winkelmanille ja Anderssonille.
Jos he sattuisivat samaan huoneeseen valtiovarainministeriön pitkäaikaisen arvonlisäverospesialistin, hallitusneuvos Tommi Parkkolan kanssa, tunnelma olisi todennäköisesti jäätävä.
Parkkola on ollut valmistelemassa aiempia tiukennuksia verosääntöihin ja arvioi myös logistiikkayritysten nykyistä toimintaa hyvin kriittisesti. Hän ottaa meidät vastaan siistissä työhuoneessaan. Vaikutelmaa valtion kirstun tarkasta vartijasta korostavat Parkkolan sotilaallinen ryhti ja säntillinen puhetapa.
Hän sanoo suoraan, että pakettiralli vääristää kilpailua ja verorajaa koskevat säännökset ovat ajastaan jäljessä. Alunperin pieniä tavaralähetyksiä ei ole verotettu, koska veron perimiskulut olisivat olleet kohtuuttoman suuret saataviin veroihin nähden. Digitalisaation ansiosta verot voitaisiin kuitenkin kantaa myös pienistä paketeista.
Komissio on luvannut antaa jo tänä syksynä esityksen EU:n laajuisesta menettelystä, jolla rajat ylittävistä postimyyntituotteista kannettaisiin vero samaan tapaan kuin kotimaan postimyynnistä. Tämä poistaisi kilpailun vääristymän.
Parkkola korostaa, ettei ongelma koske pelkästään Ahvenanmaata ympäröivää verorajaa, vaan kaikkia EU:n rajoja. Tavaraa tulee niin Britannian edustalla olevilta Kanaalisaarilta kuin Yhdysvalloistakin. Arvioiden mukaan ilmiön takia EU menettää vuodessa kolmen miljardin euron verotulot.
Vuonna 2009 Ahvenanmaalta tuli Manner-Suomeen 2,8 miljoonaa lähetystä, joista jäi silloisen lainsäädännön mukaan kantamatta 16 miljoonan euron verot. Tämän tuoreempia lukuja Suomen tullilla ei ole antaa.
Vuonna 2015 pelkästään Åland Post lähetti kirjanpitonsa mukaan Suomeen 2,5 miljoonaa lähetystä kirjeet ja kortit mukaanlukien, ja Pectus väittää nettisivuillaan välittävänsä 12 miljoonaa lähetystä - luku jota yritys ei vahvista.
Parkkola arvioi, että lainsäädäntö voisi muuttua Suomessa aikaisintaan parin-kolmen vuoden kuluttua. Yrityksillä olisi siis hyvää aikaa sopeutua toimimaan ilman verosäännösten tuomaa vetoapua.
Åland Postin Johan Sundblom arvioi, että muutos voi olla tulossa, vaikka ei pidäkään ratkaisua järkevänä.
– Mielestäni tiukennus ei olisi rationaalinen, vaan ideologinen ratkaisu. Jos näin käy, meidän on vain oltava niin hyviä, että voimme jatkaa ilman veroetua.
Lisäys 29.8. kello 18.11: Jutussa oli alun perin Sanoman viestintäjohtajan Hanna Johteen sitaatti , jossa hän totesi, että pieni määrä Sanoma Media Finlandin kustantamia lastenkirjoja lähetetään Ahvenanmaan kautta. Johde korjasi antamaansa tietoa jutun julkaisun jälkeen ja kertoi, että yhtiö ei enää lähetä lastenkirjoja Ahvenanmaan kautta.