Epävarmat ajat heijastuvat suoraan nuorten arvoihin. Asenteet jyrkentyvät, kun työtä ei ole ja ruokakaapista alkaa löytyä vain makaronia.
1980-luvulta saakka nuorten arvoja tutkineen nuorisotutkimuksen emeritaprofessori Helena Helven mukaan arvojen erilaistuminen on ollut koko ajan näkyvissä. 2000-luvulla uusliberalistinen ja nationalistinen arvomaailma on raivannut tietään myös nuorten keskuudessa.
Nuorten arvoja ja asenteiden muutosta vertailevat Helven tutkimukset (1993; 2002, 2015) osoittavat, että 2000-luvulla osa nuoria oli omaksunut uusliberialistisia ja nationalistisia arvoja. Tämä kovia arvoja korostava ryhmä löytyi entistä vahvempana tuoreimmassa aineistossa. Ryhmään kuuluvat olivat esimerkiksi sitä mieltä, ettei kuntien ja valtion verotuloista pitäisi jakaa parempiosaisilta huonompiosaisille.
Kasvaako meillä tällainen autoritäärinen ja kovasydämisten ryhmä, joka kokee solidaarisuutta vain hyväosaisia kohtaan?
Helena Helve
Helve on huolissaan tästä kehityksestä, jossa ei olla esimerkiksi valmiita auttamaan vähäosaisia, vaan ihmisten yhteiskunnalliset erot hyväksytään ajatellen, että jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
– Sopiiko tällainen nationalistinen tai uusliberalistinen ajattelu meidän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja kasvaako meillä tällainen autoritäärinen ja kovasydämisten ryhmä, joka kokee solidaarisuutta vain hyväosaisia kohtaan, professori kysyy.
Myös tasa-arvon puolesta käytyjen taisteluiden saavutukset ottavat takapakkia, kun rahallinen ahdinko levittää lonkeroitaan.
Kun tasa-arvo koettiin edellisen laman jälkeen erittäin tärkeäksi, nyt osa tutkituista ei pitänyt sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista esimerkiksi työpaikoilla merkittävänä. Asenteissa näkyy myös ajattelu, että työpaikoille ei tarvita enempää naisjohtajia.
Taloudellinen ahdinko kiristää arvoja ja asenteita
Taloudellisella taantumalla on vaikutusta nuorten arvoihin ja asenteisiin. 1990-luvun raju lama kovensi kaikkein idealistisimpienkin humanistisia arvoja kannattavien nuorten arvomaailmaa.
Kun omat perustarpeet on tyydytetty, kasvavat aineettomat jälkimaterialistiset arvot. Niitä ovat muun muassa esteettisyys, itsensä toteuttaminen ja toisten auttaminen. Talouskasvun aikana on mahdollisuus ajatella matkustamista ulkomaille tai korostaa luonnonsuojelun ja ihmisoikeuksien tärkeyttä. Näin tapahtui esimerkiksi 90-luvun puolivälin jälkeen laman taituttua.
Taantuman aikaan arvot kovenevat esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan.
Helena Helve
– Silloin kun perusasioista on pulaa, niin silloin ollaan materialistisempia. Taantuman aikaan arvot kovenevat esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan, emeritaprofessori Helena Helve kertoo.
Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Leena Suurpää muistuttaa, että nuori ikäpolvi on kuitenkin syntynyt yhä monikulttuurisempaan ja globaalimpaan Suomeen eikä suhtautuminen eri kulttuuritaustoista tuleviin ole ainoastaan kielteistä.
– Suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin vaikuttaa entistä mutkattomammalta. Entistä useammalla nuorella on esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia ystäviä.
Nuorisotutkimuksen emerita professori Helena Helve on huolissaan muuttuvista asenteista pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan.
– Jos nyt on kasvamassa sellainen ryhmä nuoria, jotka eivät ole valmiita maksamaan veroja, vaan ajattelevat että jokainen on oman onnensa seppä, niin kyllä se huolestuttaa.
Kuitenkin tuoreiden kyselytulosten mukaan valtaenemmistö nuorista toivoo hyvinvointivaltion säilyvän, eriarvoisuuden vähenevän, tasa-arvon etenevän ja erilaisten ihmisryhmien hyväksymisen ja ymmärtämisen lisääntyvän. Silti luottamus näiden trendien toteutumisen suhteen on heikommilla kantimilla.
Ulkomaailman vaikutteet muokkaavat kotoa perittyjä asenteita
Jos kotoa saa matkaan jonkin ideologisen lähtökohdan, oli se sitten esimerkiksi poliittinen tai uskonnollinen, voi se kantaa pitkälle omaan elämään ja jopa seuraaville sukupolville.
Ennen televisio, lehdet ja nuorisokulttuuri vaikuttivat nuoriin, mutta nykyään vaikutuskanavia on lukemattomia. Kun vaikuttajia on paljon ja ne tulevat ympäri maailmaa, on nuorisolla mahdollisuus omaksua entistä erilaisempia arvomaailmatyyppejä.
Helven mukaan tutkimuksessa oli jo 90-luvulla selvästi nähtävissä, että kun nuoret eivät olleet ankkuroineet arvojaan mihinkään tiettyyn ideologiaan, olivat he valmiita muuttamaan niitä.
Nuoriso on moninaista, ja nykynuorista kokonaisuutena puhuminen on yhtä hassua kuin nykyaikuisista puhuminen.
Leena Suurpää
– Maailman muuttuessa nopeasti, on joustavuus siinä mielessä viisasta, että niihin muutoksiin pystyy mukautumaan paremmin.
Toisaalta nuorten arvojen taustalla on häilyvyyttä.
– Jotkut nuoret saattavat esittää esimerkiksi hyvin humanistisia arvoja tutkijalle ja jossakin kaveriporukassa olla aika rasisteja. Eli arvoihin ei olla sitouduttu.
Nuoret myös omaksuvat helposti stereotypioita ja valmiiksi pureskeltuja totuuksia, koska heillä ei ole välttämättä omaa kosketuspintaa asioihin.
Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Leena Suurpää huomauttaa, että nykynuorista puhuminen yhtenä tai yhtenäisenä joukkona ei anna totuudenmukaista kuvaa nuoren ikäpolven moninaisista elämänasenteista ja -tilanteista.
– Nuoriso on moninaista, ja nykynuorista kokonaisuutena puhuminen on yhtä hassua kuin nykyaikuisista puhuminen.
_Tarkennettu 2.9. kello 11:12: Tarkennettu, että tuorein tutkimustieto on kerätty vuonna 2015, mutta kysymyksessä on pitkä tutkimusten sarja, jota tehdään edelleen. _