Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kokemus tuntui ainutkertaiselta. Sellaista ei Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijan Johanna Lehtosen työuralla toista ehkä tulisi.
Elettiin vuotta 2008. Helsinki oli saamassa viisi uutta kaupunginosaa Lounais-Sipoosta.
Osalla, kuten Östersundomilla, oli jo valmiina satoja vuosia vanha nimi. Toisille, käytännössä Salmenkalliolle ja Ultunalle, sellainen piti keksiä, koska tarkoitukseen sopivaa nimistöä ei ollut käytettävissä.
Ensimmäinen, Salmenkallio sai nimensä korkeasta, kallioisesta seudustaan. Ultuna nimettiin siellä sijaitsevan vanhan tilan mukaan. Sillä taas oli sama nimi kuin uppsalalaisella kaupunginosalla.
Uudet nimet valmisteltiin virkamiestyönä. Viime kädessä niistä päätti kaupunginhallitus.
– Oli hienoa ja merkittävää voida olla mukana. Tiedossa oli, että tällaisia hetkiä ei kovin usein tule, Lehtonen kertaa nyt tuntojaan.
Helsingissä on 59 kaupunginosaa – ja nimien takana 59 tarinaa
Mistä Helsingin kaupunginosat ovat saaneet nimensä?
Tiivistä vastausta tähän – teidän lukijoiden esittämään – kysymykseen on vaikea antaa. Helsingissä on yhteensä 59 kaupunginosaa, Johanna Lehtonen kertoo. Kaikilla niillä on oma tarinansa.
Mutta ainakin yksi yhdistävä tekijä kaupunginosien nimillä on.
– Niitä ei todellakaan ole vetäisty hatusta. Kyllä ne juuret löytyvät paikasta itsestään, Lehtonen sanoo ja naurahtaa.
Lähtökohta on, että kaupunginosa saa sellaisen nimen, jolla se on jo ennestään tullut tunnetuksi. Esimerkiksi Helsinki virallisti kaupunginosiensa nimet vasta vuonna 1959, sitä ennen kaupunginosilla oli pelkät järjestysnumerot, Lehtonen toteaa.
Nimien historia on kuitenkin paljon tätä pidempi. Kaikkien taustoista ei sen takia ole täyttä varmuuttakaan.
Tässä jutussa Lehtonen esittelee kuuden kiinnostavan helsinkiläiskaupunginosan nimen alkuperän. Moni nimi on käännös – tai väännös – ruotsin kielestä. Aina väärinymmärryksiltäkään ei ole vältytty, kuten jutun lopusta käy ilmi.
Kruununhaka. Hallinnollisessa järjestelmässä Helsingin kaupunginosa numero yksi.
Kruununhaan ruotsinkielinen nimi Kronohagen on ollut käytössä jo 1700-luvun puolivälistä, Lehtonen kertoo. Nimi juontuu Kruununhaassa aikoinaan laiduntaneista armeijan tykistön hevosista.
– Se vakiintui pikkuhiljaa koko alueen nimeksi. Vähitellen nimestä häipyi se merkitys, joka sillä alun perin oli: laidunmaa.
Kamppi on tunnettu Kamppina Kruununhakaakin kauemmin – aina 1600-luvulta asti. Armeija käytti Kamppia aikoinaan harjoituspaikkanaan, Lehtonen sanoo.
– Armeija harjoitteli hiekkakentällä. Koulupojatkin ovat käyttäneet sitä leikkipaikkanaan, urheilupaikkanaan, 1600- ja 1700-luvuilla, hän jatkaa.
– Siitä se nimitys, Kampen, on syntynyt. Se on elänyt näihin päiviin asti. Nyt Kampin nimi on tunnettu kaupunginosana ja monena muunakin, esimerkiksi kauppakeskuksena.
Ennen Eiran kaupunginosaa Etelä-Helsingissä sijaitsi Eira-niminen sairaala. Sairaala perustettiin vuonna 1905. Se lainasi nimensä Tukholmassa sijainneelta kaimaltaan.
Eira on perinteisesti tunnettu etunimenä, mutta se on myös lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa muinaistarustossa, nimistönsuunnittelija Lehtonen tietää.
Vähän kerrassaan koko kaupunginosaa, johon sairaala oli perustettu, alettiin kutsua Eiraksi.
Punavuori, Rödbergen, viittaa nimensä mukaisesti rantakallioiden punertavaan väriin.
– Se ei erotu enää maastossa, koska alue on rakennettu niin täyteen, Johanna Lehtonen kommentoi. Nimi on esiintynyt asiakirjoissa jo 1600-luvulla. Se oli aluksi monikossa: suomeksi Punavuoret.
Suomenkielisen väestön keskuudessa aluetta alettiin kutsua kansanomaisesti Rööperiksi tiettävästi 1800-luvulla.
Sörnäistenkin kaupunginosalla on luonteva paikkaan liittyvä nimi. Se oli alun perin Södernäs, suomeksi eteläniemi. Kansan suussa Södernäsistä tuli Sörnäs.
– Suomenkielisestä nimestä tätä taustaa ei näe, mutta ruotsinkielinen nimi paljastaa, että Södernäsistä on kyse, Lehtonen sanoo.
Alkuperäinen Södernäs mainitaan ensimmäisiä kertoja 1600-luvun asiakirjoissa. Todennäköisesti nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua.
Ullanlinnassa moni paikka kantaa Ulla-nimeä, Ullankadusta Ullanpuistikkoon. Ne tekevät kunniaa Ruotsin kuningattarelle Ulriika Eleonooralle.
Ulriika eli vuosina 1688–1741. Vuonna 1747 nykyiselle Tähtitornin vuorelle rakennettiin pieni linnoitus, Ulricasborg. Ullanlinna.
– Näin tämä 1700-luvun puolella ollut kuningatar elää tässä kaupunginosan nimessä, Lehtonen summaa.
Kolme esimerkkiä siitä, kun suomennos ei ole mennyt nappiin:
Kuten Sörnäisten suomennoksesta voi todeta, kaupunginosan ruotsinkielinen vastine ei ole aina kääntynyt suomenkielisten suuhun sellaisenaan, sanatarkasti.
Lehtonen kertoo kaupunginosien sisäisistä osa-alueista kolme esimerkkiä, joissa paikan suomennos on päätynyt tarkoittamaan jotain muuta kuin sen alkukielinen nimi.
Hanasaari. Toisin kuin voisi luulla, Sörnäisten kaupunginosassa sijaitsevassa Hanasaaressa ei ole kysymys hanoista. Hanasaari on ruotsiksi Hanaholmen. Se viittaa kukkoon.
– Oikea käännös olisi ollut Kukkosaari.
– Siellä ovat olleet rinnakkain Kana- ja Kukko-nimiset saaret. Kukkosaari on ollut isompi ja merkityksellisempi, ja se on antanut aiheen nykyisen osa-alueen nimelle, Lehtonen selittää.
Jätkäsaari. Tästä nimestä liikkuu monenlaista tarinaa.
Jätkäsaari on ruotsin kielellä Busholmen. Vallalla tuntuu olevan teoria, jonka mukaan Busholmen olisikin viitannut vanhaan kauppalaivaan, erääseen laivatyyppiin, Lehtonen sanoo.
– Suomenkieliset ovat ymmärtäneet, että Busholmen viittaisi satamajätkään eli hampuusiin. Se on kuitenkin osoittautunut vääräksi tulkinnaksi.
Sompasaari. Sompasaaren vanha ruotsinkielinen nimi esiintyy jo 1500-luvun kartoissa, Lehtonen kertoo. Nimellä Sumparn ei ole mitään tekemistä hiihtämisen tai sompien kanssa.
– Sumparn viittaa kalastustermiin, se tarkoittaa kalasumppua. Oikea, sanatarkka käännös olisikin Sumppusaari.
Vastaavia väärinymmärryksiä on monia muitakin, Johanna Lehtonen sanoo.
– Sompasaari on tunnettu Sompasaarena jo parisataa vuotta. Sellaisena se saa pysyäkin.
– Ei vakiintuneita nimiä voi ruveta korjaamaan jälkikäteen, kuuluu hänen arvionsa.
Jutun lähteenä on käytetty myös Helsingin kaupungin karttapalvelua (siirryt toiseen palveluun).
Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.
