Hyppää sisältöön

Suomalainen rikosmysteeri syntyy usein ulkona – "Ruumis löytyi keväällä lumien sulettua"

Selvittämättömiä henkirikoksia on Suomessa useita kymmeniä viimeisen 50 vuoden ajalta. Mysteerin maineen saavat usein ne tapaukset, joissa uhreja on useita tai vainaja on nuori kaunis nainen.

Suomalainen surmaaja käyttää keittiöveistä, kertoo keskusrikospoliisi. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kaikki murhat eivät ratkea. Suomalaisia kohahduttaneet tapaukset, kuten Bodomjärven kolmoissurma ja Kyllikki Saaren henkirikos, ovat edelleen mysteereitä. Onko nykyään harvinaista, että henkirikos ei ratkea?

– On se aika harvinaista, pääsääntöisesti saadaan kaikki aina selville. Kainuussa ainakin näitä selvittämättömiä on hyvin vähän, sanoo rikosylikomisario Jarkko Maksniemi Kajaanista.

Suomessa selvittämättömiä, tarkemmin seurattavia henkirikoksia on useita kymmeniä. Keskusrikospoliisin murharyhmän rikosylikomisario Tero Haapalan mukaan luku on 50 vuoden ajanjaksoa ajatellen pieni.

– Seuraamme tarkemmin juttuja, jotka ovat tapahtuneet 1950-luvun puolen välin jälkeen tai myöhemmin. Näissä voidaan edelleen olettaa, että tekijä on hengissä.

Henkirikosten selvittämisprosentti on Suomessa korkealla tasolla. Viime vuosien aikana henkirikoksia on tapahtunut Suomessa vuosittain noin sata.

– Nyt on päästy alle sadankin, mutta vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sattui noin 150 henkirikosta vuosittain. Näistä selvitettiin yli 95 prosenttia, Haapala sanoo.

– Niiden eteen tehdään kaikki mitä on tutkinnallisesti poliisilla tehtävissä, Haapala sanoo.

Suomalainen surmaaja on keski-ikäinen, päihtynyt mies

Tutkimisen helppous tai hankaluus vaihtelee tapauksesta riippuen. Tero Haapalan mukaan tutkiminen on tekniikan osalta kehittynyt.

– Joku henkirikos saattaa olla hyvinkin nopeasti selvitettävissä. Jos kuoleman hetkestä on kulunut jo aikaa, on selvittäminen lähtökohtaisesti hankalampaa, rikosylikomisario Maksniemi kertoo.

Jokainen juttu on toki omalla tavallaan mysteeri, mutta jotkut jutut nousevat enemmän julkisuuteen.

Tero Haapala

– Joskus vihjeitä tulee myöhemmin, ja saadaan rikos selvitettyä vasta vuosien päästä.

Suomalainen henkirikos tapahtuu tyypillisesti pihapiirissä. Henkirikoksen tekijä profiloidaan useimmiten keski-ikäiseksi mieheksi, joka on ollut päihteiden vaikutuksen alla. Myös uhri on yleensä läheinen tai ryyppykaveri, kertoo KRP:n tilastot.

– Yhdeksässä kymmenestä henkirikoksessa tilanne on tämä. Ryöstö tai mustasukkaisuus on vain harvemmin motiivina, Haapala kertoo.

Henkirikosten selvittämisprosentti on Suomessa korkealla tasolla, kertoo KRP:n Tero Haapala. Kuva: Jaakko Mäntymaa / Yle

Useampia uhreja tai nuori kaunis nainen

Bodomin kolmoissurma tapahtui vuonna 1960, mutta otettiin käsittelyyn uudelleen vuonna 2004. Siltikään tapausta ei ole saatu selvitettyä. Rikosylikomisario Jarkko Maksniemen mukaan on melko harvinaista, että avoimia tapauksia vuosikymmenten takaa avattaisiin uudelleen.

– Jos murhana tekoa tutkitaan, siinähän ei vanhenemisaikaa ole. Tappo ja lapsensurma vanhenee määräajassa. Vanhentumisajan jälkeen niitä ei sitten oikeastaan selvitellä.

– Tietenkin jos omien tutkimusten kautta jotain tulee selville tai saadaan vihjeitä, pyritään tapauksia sitten tutkimaan.

Henkirikokset voivat saada mysteerin maineen julkisuudessa, kertoo KRP:n Tero Haapala.

Jos kuoleman hetkestä on kulunut jo aikaa, on selvittäminen lähtökohtaisesti hankalampaa.

Jarkko Maksniemi

– Jokainen juttu on toki omalla tavallaan mysteeri, mutta jotkut jutut nousevat enemmän julkisuuteen. Yleensä kysymyksessä on silloin tapaus, jossa on useampia uhreja, tai nuori kaunis nainen on joutunut henkirikoksen uhriksi, Haapala miettii.

Selvittämättömissä henkirikostapauksissa suurimmassa osassa tapahtumapaikka on ollut ulkona.

– Ne ovat satunnaisia kohtaamisia jossakin, ulkosalla varsinkin. Siellä ei välttämättä ole ollut muita lähellä, kun outo tapahtuma on tapahtunut, Haapala jatkaa.

Tapaus: Hylätty poikavauva Lohtajan maastossa

Rikosylikomistario Jarkko Maksniemi muistaa muutaman avoimeksi jääneen henkirikostapauksen Kajaanista.

– 90-luvun puolivälissä vastasyntyneen vauvan ruumis löydettiin Kajaanin Lohtajalta, läheltä pururataa maastosta. Tämä on ollut varsin haasteellinen jo siitäkin syystä, että ruumis löytyi keväällä lumien sulettua pois. Vauva on sinne toimitettu jo ennen talvea.

– On ollut hankala käynnistää tutkintaa ja selvitellä tapahtuminen kulkua, ja näistä syistä se on jäänyt selvittämättä, kertoo Maksniemi.

Metsään hylätyn poikavauvan tapauksen tutkimusta hidasti vuonna 1996 heinäkuussa Ilta-Sanomissa julkaistun uutisten mukaan muun muassa terveysviranomaisten takkuinen tiedonvälitys, sillä poliisi ei saanut terveyskeskukselta kaipaamiaan tietoja vauvan äidin henkilöllisyyttä selvittäessään.

Tutkinnan alussa selvisi, ettei lasta oltu synnytetty sairaalassa, uutisoi Ilta-Sanomat tutkinnan aikaan.

Tapaus: Taiteenystävän kuolema Teppanassa

Sekä Jarkko Maksniemi että KRP:n Tero Haapala muistavat taiteilija-Reuterin henkirikoksen 1990-luvulta, joka on yksi tunnetuimmista nyky-Kainuussa tapahtuneista surmista.

Bengt Reuter löydettiin kuolleena kotitalostaan Kajaanin Teppanasta vuoden 1991 lopussa. 68-vuotiaaksi ehtinyt Reuter tunnettiin taiteen ystävänä. Miestä oli ammuttu lähietäisyydeltä pistoolilla useita kertoja, kerrottiin Helsingin Sanomissa 90-luvulla. Reuterin kuolemaa pidettiin aluksi luonnollisena, kunnes ruumiinavauksessa vainajasta löytyi viisi luodinreikää. Murhasta syytettiin henkilöä, mutta hän kiisti teon. Syytetty vapautettiin lopulta, sillä oikeuden mukaan esitetty näyttö ei riittänyt osoittamaan syyllisyyttä.

Bengt Reuterin isä, taitelijanimellä H. Ahtela tunnettu Einar Reuter, oli tiettävästi Helene Schjerfbeckin ystävä, ja juuri Schjerfbeckin arvoteoksia löytyi Bengtiltäkin. Ilta-Sanomien mukaan murhatun Bengt Reuterin taidekokoelma oli hyvin arvokas, ja pitkään jakamattomana ollut kuolinpesä oli vielä vuonna 2008 Kainuun yhdeksänneksi suurin veronmaksaja.

Poliisi Jarkko Maksniemi kertoo kyseisen tapauksen olleen yksi Kainuun historian hankalimmista tapauksista. Tapausta käsiteltiin myös Poliisi-tv:ssä.

– Vielä tänäkään päivänä ei ole kenenkään tuohon todettu syyllistyneen. Tapaus oli haasteellinen, koska kuolemasta kesti jonkin aikaa, että tieto tuli poliisille.

Suosittelemme sinulle