Paljon toisteltu fraasi pienistä puroista ja suurista joista pätee myös sijoittamiseen. Nordnetin talousasiantuntijan Martin Paasin mukaan jokaisesta voi tulla miljönääri pelkästään sillä, että lapsilisät sijoitetaan osakkeisiin.
Paasi antaa esimerkin: 15 euron sijoittaminen osakkeisiin kuukaudessa lapsen ensimmäisten 16 ikävuoden ajan tarkoittaisi 67 vuoden jälkeen noin 130 000 euron pottia. Lapsilisän sijoittamisella päästään puolestaan jopa miljoonan omaisuuteen.
Laskelma perustuu siihen, että lapsilisää maksetaan ensimmäisestä lapsesta lähtien hieman alle 96 euroa kuukaudessa siihen asti, että lapsi täyttää 17, ja lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Ensimmäisellekin lapselle tukea kertyy 17-vuotissyntymäpäivään mennessä siis yli 19 000 euroa. Miljoonaan päästään lapsilisälle maksettavan koron ja pitkällä aikavälillä syntyvän, niin sanotun korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
– Jos lapsilisärahat esimerkinomaisesti sijoittaisi osakeindeksirahastoon kulut minimoiden, ja näin saa osakemarkkinan keskimääräisen tuoton 67 vuoden ajalta – eli siitä, että lapsi syntyy, siihen, että hän jää eläkkeelle – niin siinä eläkeiän kohdalla hänellä on se miljoonan euron ylimääräinen eläke odottamassa, Paasi sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Molemmat esimerkit perustuvat kuitenkin siihen, että sijoittamisen kulut on minimoitu. Jos kulut ovat liian suuret, ne syövät tuottoa.
Kolmekymppisenä aloittaminen myöhäistä
Mutta onko eettisesti hyväksyttävää sijoittaa lapsilisiä, jotka on tarkoitettu yhteiskunnan tueksi lapsiperheille?
– En itse asiassa ota kantaa siihen, mistä ne sijoitettavat varat tulevat, mutta tämä oli hyvä laskuesimerkki siitä, miten tämä ikään kuin toimii, Martin Paasi toteaa.
Pienikin summa kannattaa siis hänen mukaansa säästää.
– Tämä on ehkä tämä viesti, että eiköhän meiltä kaikilta löydy viidentoista euron edestä jotakin turhaa kulua kuukausittain, Paasi kuittaa.
Kolmekymppisenä tämänkaltaisen säästämisen aloittaminen nimittäin on Paasin mukaan oikeastaan jo liian myöhäistä.