Saamelaiset pöyristyivät feikkisaamenpuvusta. Saamelaiset närkästyivät. Saamelaiset tuomitsevat.
Mediassa on otsikoitu tasaiseen tahtiin tapauksista, joissa epäaitoa saamenpukua on käytetty milloin markkinoinnissa, milloin taiteessa.
Viimeksi elokuussa suomalainen Lumi Accessories -designyhtiö herätti huomiota käyttäessään epäaitoa saamelaistyylistä miestenhattua mainostaessaan suomalaista designia. Samankaltaisia esimerkkejä löytyy monia, Visit Finlandin matkailumainoksesta Kiasman ostamaan Grind-teokseen ja missien pukuvalintoihin kauneuskisoissa.
Mikä saamelaisia tässä oikein raivostuttaa?
Mielensäpahoittaja on uusi stereotypia
– Uudeksi stereotypiaksi saamelaisista tuntuu muodostuvan kuva mielensäpahoittajasta ja kaikesta kitisevästä saamelaisesta, toteaa Niillas Holmberg.
26-vuotias Holmberg on tunnustettu runoilija, muusikko ja saamelaisaktivisti, jonka ansiolistalta muun muassa löytyy toistakymmentä julkaisua levyjä ja runokokoelmia ja Sano se saameksi -kieliprojekti. Hän on myös ollut mukana musiikkiperformanssissa, jossa epäaitoja neljäntuulenhattuja silvotaan lavalla.
– Voisi ajatella, että kyse on tärkeämmistäkin asioista, kuten oikeudesta kieleen ja kulttuuriin ja maahan. Joten miksikö me paasaamme vaatteista? Asiat liittyvät toisiinsa ja kulkevat käsi kädessä, Holmberg sanoo.
Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että halvat kopiot meidän vaatteista ovat niin kuumaa tavaraa, että se kuulu suomalainen tekee niistä bisnestä.
Niilas Holmberg
Hänen mielestään epäaitoihin saamelaisvaatteisiin kärkkäästi reagoiminen juontuu saamelaisten kokemuksista aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina. Saamelaisia on opetettu häpeämään omaa kulttuuriaan valtaväestöön sulauttamisen kautta, Holmberg toteaa. Epäaitojen saamenpukujen käyttäminen markkinakeinona tuntuu siksi absurdilta.
– Minusta se tuntuu oudolta ja hämmentävältä ja saattaa suututtaa, mutta voin vain kuvitella, miltä se tuntuu jonkun vanhan saamelaisen mielestä, kun hän on koko elämänsä opetellut häpeämään omaa taustaansa, Holmberg sanoo.
– Ja sitten nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että halvat kopiot meidän vaatteista ovat niin kuumaa tavaraa, että se kuulu suomalainen tekee niistä bisnestä.
Puolitoista sivua "Suomen omasta alkuperäiskansasta"
Holmberg kävi lukion ja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereella. Sinä aikana hän kirjoitti historian ylioppilaskokeissa ja pänttäsi 1200 sivua kurssikirjoja.
– Yksi kokonainen kirja oli omistettu alkuperäiskansoille. Siellä taisi olla puolentoista sivun mittainen tiivistys saamelaisista, jota edelleen monet suomalaiset kutsuvat "meidän omaksi alkuperäiskansaksi".
Holmberg jäi miettimään, miksi "Suomen oma alkuperäiskansa" oli saanut niin lyhyen tiivistyksen historiankirjaan.
– Minulle valkeni, että jos meistä ei tiedetä mitään, se on rinnastettavissa tilanteeseen, jossa meitä ei ole olemassakaan. Ja jos meitä ei ole olemassa, meidän on aika vaikea vaatia mitään oikeuksiakaan, Holmberg sanoo.
– Ehkä mie haluan viestittää ihmisille, että kun tätä paskaa on tässä vuosisatojen aikana tonneittain nielty, enää ei ole varaa niellä, jos haluaa säilyttää hampaansa.
Muusikko Ailu Valle harkitsee hiukan, ennen kuin kommentoi epäaitojen lapinpukujen käyttöä. Valle on jo ehtinyt olla uutisotsikoissa aiheen takia ja pohtiikin, miksi median mukaan saamelaiset aina "pöyristyvät" ja "närkästyvät" epäaidoista puvuista. Hän on jopa miettinyt, kannattaako asiaa kommentoida enää lainkaan.
– En mie ole ainakaan nähnyt yhtään raivokasta saamelaista tämän asian suhteen. En ole nähnyt ketään, joka olisi joutunut potemaan hirveätä tuskaa, kun joku on käyttänyt epäaitoa vaatetta, Valle sanoo.
Tässä kummittelee koko ajan kolonisaation historia.
Ailu Valle
Inarissa asuva saamenkielinen rap-artisti haluaisi laajentaa keskustelua isompiin kokonaisuuksiin – kuten siihen, mikä on syynä saamelaisten voimakkaalle reaktiolle, ja miten valtaväestön ja saamelaisten välille saataisiin lisää tietoa ja keskustelua.
– Tämä voisi olla hyvä keskustelunavaus, jos se menisi pidemmälle, eikä juututtaisi vain pintapuoliseen asiaan, feikkisaamenpukuihin, Valle toteaa.
Hän avaa lisää näkökulmia siihen, miksi epäaidot saamenpuvut herättävät joissakin kipua.
– Tässä kummittelee koko ajan kolonisaation historia.
Valle kertoo taustalla kytevistä asioista, joita ei näy pintakeskustelussa. 1900-luvulla saamelaisista vaiettiin kouluissa, Valle sanoo. Moni vanhemmasta saamelaissukupolvesta on traumatisoitunut asuntola-ajoista, jolloin saamelaislapset lähtivät suomalaisiin kouluihin ja saamen kielen puhumisesta saattoi saada keppiä.
Erityisesti toinen maailmansota on myös traumatisoija, joka näkyy monen sukupolven päähän, Valle muistuttaa. Silloin moni palasi evakosta takaisin poltetuille kotikonnuille.
– Onko sitten ihme, että hämmästellään, miten saamelaiset reagoivat tällä tavalla, kun saamelaiset itse tietävät varsin hyvin, miten meitä on kohdeltu, Valle toteaa.
Saamenpukua ei nosteta markkinapöydälle
Petra Biret Magga-Vars on saamelainen kulttuurivaikuttaja ja Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji Ry:n puheenjohtaja. Magga-Vars on ottanut kantaa epäaitojen saamenpuvun käyttöön aiemminkin. Hänellä on suora vastaus siihen, voiko saamenpukua eli pohjoissaameksi sanottuna gáktia käyttää harkitsemattomasti kuka tahansa.
– Saamenpuku, gákti, on saamelaisessa käsityöperinteessä ja vaatteissa rajatolppa. Sitä ei myydä ulkopuolisille. Se ei ole kauppatavaraa ja sitä ei nosteta markkinapöydälle, Magga-Vars sanoo.
Magga-Varsilla on varhaisia muistoja saamelaisvaatteiden käytöstä. Hän vietti alakoulun Vuotsossa pienessä kyläkoulussa, mutta yläasteelle piti lähteä Sodankylään, lähes sadan kilometrin päähän kotoa.
– Pakkasilla laitoin vasannahkalakin päähän ja lähdin yläasteelle. Siitä tuli nunnukalailaa-huutoa isommilta suomalaisnuorilta. Se oli kyllä kokemus: seitsemäsluokkalaisena sadan kilometrin päässä kotoa ja isossa koulussa. Mietin, olenko mie erilainen kuin muut. Tai miksi vasannahkalakki on "nunnukalailaa"-lakki, Magga-Vars sanoo.
Hän muistuttaa, että saamenpuku, gákti, ei ole vain vaate, vaan paljon laajempi kokonaisuus.
– Gákti ommellaan suvussa. Se on hyvin henkilökohtainen, ja se valmistetaan juuri sille henkilölle. Sitä ei valmisteta sarjatyönä kuten feikki-pilapukuja, joita on pilvin pimein kuten klovnipukujakin. Pukumalli kertoo myös, minkä alueen saamelainen olet, Magga-Vars toteaa.
Saamelainen näkee puvusta heti, oletko Kautokeinosta vai Utsjoelta, tai oletko käyttänyt pukua aina vai saanut sen vasta. Gáktin hopeanapeista näkyy, oletko naimaton vai sinkku. Jopa suvusta voi saada vihjeitä puvun perusteella. Ei siis ole yhdentekevää, millainen saamenpuku on.
Kyse ei ole vain vaatteesta, Magga-Vars sanoo. Gákti on kokonaisuus, jonka kokonaisvaltaista merkitystä käsityönä, perinteenä ja tapakulttuurina ei voi tyhjentävästi selittää. Se on samalla "vain" vaate, ja samalla ulkoinen, näkyvä symboli alkuperäiskansalle, kokonaiselle kulttuurille.
Ehkä saamenpuku on juuri näyttävyytensä ja konkreettisuutensa vuoksi helppo napata kaupalliseen käyttöön, miettii Magga-Vars.
Vierailijat ovat tervetulleita – nöyrin mielin
Ongelma on, että monelle saamelaiselle puvun käyttö markkinointikeinona osoittaa, ettei saamelaisia kuulla heitä koskevissa asioita. Gákti on saamelaiskulttuurin yhteistä omaisuutta, Magga-Vars toteaa.
Siksi onkin kiintoisaa, että saamenpuvulla markkinoidaan usein juuri suomalaista kulttuuria, vaikka saamelainen kulttuuri on oma kokonaisuutensa neljän eri valtion sisällä.
Voimakas reagointi epäaitoihin gákteihin kertoo siitä, että saamelaiset kokevat olevansa ahtaalla. Sen tuntee nahoissaan, toteaa Valle.
– Tulevaisuus on aika epävarma, jos miettii miten nykyinenkin elämäntapa tulee säilymään, hän sanoo.
Saamelaisuus on kokonaisvaltainen kulttuuri, jossa kaikki liittyy kaikkeen, toteaa Magga-Vars. Yhden saamelaisen tai yhteisön kielteinen kokemus heijastuu muihinkin. Yhteisöllisessä kulttuurissa tuntemukset ovat yhteisiä.
Kenties siksi vähemmistönä olevan saamelaiskulttuurin itsesuojeluvaisto on vahva.
– Kun ihmiset alkavat tuoda paljon omia mielipiteitään esille ja vaatimaan oikeuksia, heidät leimataan helposti tyhjästävalittajiksi. Ajatellaan, että miksi saamelaiset eivät ole hiljaa ja lopeta, pääsisivät helpommalla. Ei se näin mene, Magga-Vars sanoo.
Holmberg toteaa, ettei oman kulttuurin säilyttäminen suinkaan tarkoita, että saamelaiset kokevat olevansa muita parempia.
– Tämä asia pitäisi takoa ihmisten päähän, Holmberg toteaa.
Vierailijat ovat siis vastedeskin tervetulleita saamelaiskulttuurin piiriin, jos lähestyvät nöyrin mielin, sanoo Holmberg.
– Kuten meidänkin on nöyrin mielin vierailtava muissa kulttuureissa, hän lisää.