1. Helsingin yliopiston tutkija Katariina Vapalahti, mitä uutta kysely toi esiin?
– Tutkimuksen isoin asia oli, että saatiin kokonainen kuva yhden kokonaisen maan eli Suomen kissakannan sairauksista. Meillä oli 13 rotua ja kuusi rotuyhdistelmää ja näihin yhdistettiin 227 sairautta. Näitä katsottiin kaikilla kissoilla yleensä, mutta myös naaraat ja urokset, eri ikäryhmät, kuolleet ja elävät kissat. Tuli myös paljon uutta tietoa rotujen yleisimmistä sairauksista ja mahdollisista geneettisistä sairauksista.
2. Kuinka hyvin kissojen sairaudet tunnetaan?
– Maailmalla on tehty paljon suppeampia kartoituksia kissojen sairauksista. Isoja ei ole tehty montaa. Koiriin verrattuna kissojen sairauksia tunnetaan paljon vähemmän.
3. Ovatko suomalaiset kissat terveempiä kuin muualla maailmassa?
– Vastaavaa vertailua ei voi tehdä. Paljon löytyy samoja sairauksia kuin muualla, mutta on myös meidän kissojemme omia sairauksia, kuten esimerkiksi koratien astma, jota ei näyttäisi esiintyvän muualla maailmassa.
4. Kummat ovat terveempiä, sekarotuiset kotikissat vai jalostetut rotukissat?
– Tutkimuksen mukaan kummatkaan eivät ole terveempiä. Löytyy rotuja, jotka ovat terveempiä kuin kotikissat ja taas päinvastoin. Keskimäärin ovat yhtä sairaita tai terveitä.
5. Mitkä ovat kotikissojen tyypillisiä sairauksia?
– Niistä löytyy hyvin paljon sisä- ja ulkoloisia. Se on enemmänkin nuorten kissojen ongelma, silloin kun ne tulevat uuteen kotiinsa. Kun loiset on hoidettu, niitä tavataan enää vähemmän. Mutta kotikissoille kuten rotukissoillekin tulee keskimäärin paljon suu- ja hammassairauksia. Munuais- ja virtsatiesairauksia on kotikissoilla enemmän kuin rotukissoilla.
Kissaihmisillä on ollut aika hyvä mutu-tuntuma taustalla, mitä sairauksia löytyy miltäkin kissarodulta.
Katariina Vapalahti, tutkija, Helsingin yliopisto
6. Miten rotukissojen tyypilliset sairaudet tunnetaan kyselyn perusteella?
– Kissaihmisillä on ollut aika hyvä mutu-tuntuma taustalla, mitä sairauksia löytyy miltäkin kissarodulta. Tämä tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä.
Rotukissojen sairauksia ovat esimerksi koratien astma, burmilla, burmilloilla ja singapurilla on lisääntymiseen liittyviä sairauksia naarailla, turkkilaisilla vaneilla munuaisvaurioita, cymricien ja manxien töpöhäntäisyys tai hännän puuttuminen on haettu ominaisuus, siamilais-balineesi-itämainen-seychellois -ryhmällä on erityisen paljon suu- ja hammasongelmia. (ks. sairauksien esiintyvyystaulukko)
7. Miten tuloksia hyödynnetään kissojen hoidossa?
– Tutkimuksessa tähdättiin siihen, että löydetään sairauksia, joita kannattaisi geenitutkimuksen kannalta ryhtyä selvittämään eli etsimään geenivirheitä mahdollisten perinnöllisten sairauksien taustalta. Kasvattajat pystyisivät silloin karsimaan jalostuksessa sairautta ja tulisi terveempiä kissoja.
8. Miten hyvin kissojen geenit tunnetaan tällä hetkellä?
– Kissojen perimä on kartoitettu koirien tavoin, mutta geenitutkimus on vasta alussa. Kissoilta on löydetty 60 geenimutaatiota. Näistä piirteistä osa aiheuttaa sairauksia ja osa vaikuttaa kissan ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi turkin pituuteen tai väriin.
9. Mitä jatkotutkimuksia on menossa?
– Kissojen käyttäytymiseen liittyvä jatkotutkimus on valmistumassa. Tutkitaan myös, miten taudit liittyvät toisiin. Miten joku toinen tauti saattaa vaikuttaa toisen puhkeamiseen. Kissojen lisääntymistä on myös ryhdytty tutkimaan. Geenitutkimusta varten kerätään uusia näytteitä.
10. Pystytäänkö kissojen sairauksien tutkista hyödyntämään ihmisten sairauksien hoidossa?
– Varsinkin geenitutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää. Vastaavia geenejä voidaan etsiä myös ihmisestä.