Harva jättää jälkeensä niin verisen maineen kuin Uzbekistanin presidentti Islam Karimov. Karimov oli kuollessaan 78-vuotias.
Hänen presidenttiaikanaan oppositio on maassa vaiennettu, kansalaisjärjestöjen työ estetty ja toimittajia vangittu. Vankiloissa olevia ihmisiä on kidutettu järjestelmällisesti.
Kovista otteistaan ja lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta Karimov onnistui ylläpitämään suhteita sekä Venäjälle että Yhdysvaltoihin.
Maan kulta- ja kaasuvarat ovat tuoneet Karimoville vaurautta, mutta suurin osa kansalaisista elää köyhyydessä.
Uzbekistanin johdossa 27 vuotta
Vuonna 1938 Samarkandissa syntynyt Islam Karimov kouluttautui insinööriksi. Työskenneltyään jonkin aikaa lentokonetehtaalla, hän siirtyi kommunistisen puoleen tehtäviin. Neuvostoliitossa oli yleistä, että työläisistä koulutettiin puolueaktivisteja.
Karimov nousi Uzbekistanin neuvostotasavallan huipulle ja oli vuodesta 1989 sen korkein poliittinen päättäjä. Uzbekistan irrottautui hajoamassa olleesta Neuvostoliitosta vuonna 1991, ja Karimovista tuli itsenäistyneen Uzbekistanin presidentti. Tässä virassa hän toimi kuolemaansa asti.
Tieto aivoverenvuodosta julki tyttären Twitter-viestistä
Kestää todennäköisesti kauan, ennen kuin Karimovin todellinen kuolinhetki tulee julki. Uzbekistanin vallan kulisseissa on varmasti käyty sekä valtataistelua että valmisteltu vallan vaihtoa siitä asti, kun Karimovin kunto heikkeni.
Alkuviikolla, 29. elokuuta, kerrottiin, että Karimovilla oli ollut aivoverenvuoto. On epäselvää, milloin kohtaus oli tapahtunut. Tieto tuli julkisuuteen Karimovin tyttären Twitter-viestistä.
Huhut presidentin kuolemasta lähtivät liikkeelle heti, vaikka virallisten tietojen mukaan hänen tilansa oli vakaa.
Epäilyt presidentin kuolemasta vahvistuivat, kun Uzbekistanin sulki raja-asemia Kazakstaniin ja lennätti sotilaita kiistellylle raja-alueelle lähelle Kirgisian rajaa.
Karimovin kotikaupungissa Samarkandissa paikalliset kertoivat katujen ja muiden julkisten tilojen suursiivouksesta. Kerrottiin myös, että hautaa oli aloitettu kaivaa hautausmaalle, jonne Karimovin äiti on haudattu.
Uzbekistanin itsenäisyyspäivänä 1. syyskuuta maan televisiossa luettiin presidentin tervehdys kansalleen.
2. syyskuuta Uzbekistanin hallitus ilmoitti presidentin tilan olevan kriittinen.
Seuraajasta tulee kova klaanien välinen kamppailu
Islam Karimovilla on kaksi tytärtä, vuonna 1972 syntynyt Gulnara ja vuonna 1978 syntynyt Lola.
Gulnara oli pitkään aktiivinen vaikuttaja Uzbekistanissa ja häntä pidettiin isänsä seuraajana. Viime aikoina hän on kuitenkin ollut epäsuosiossa ja joidenkin tietojen mukaan jopa kotiarestissa.
Klaanit ovat perinteisesti hallinneet Uzbekistania. Karimov tulee Samarkandin klaanista, samoin pääministeri Shavkat Mirsijajev, josta veikataan maan seuraavaa presidenttiä.
Mirsijajevista on sanottu, että hän käyttää enemmän nyrkkiä kuin älyä. Presidenttinä hän jatkaisi todennäköisesti Karimovin kovaa linjaa.
Toinen mahdollinen presidentti on valtiovarainministeri ja varapääministeri Rustam Azimov, joka edustaa Tashkentin klaania.
On hyvin todennäköistä, että Karimovin kuolema johtaa klaanien väliseen valtataisteluun. Tämä voi tuoda epävakautta Uzbekistaniin.
Toisaalta tärkeimpien poliitikkojen ja virkamiesten ote järjestelmästä saattaa olla niin vakaa, että uusi presidentti asetetaan tehtävään ilman dramatiikkaa.
Sisäisten levottomuuksien vaara on olemassa
Vastarintaa voi nousta myös Uzbekistanin itä-osassa sijaitsevasta Ferganan laaksosta. Siellä asuu noin 40 prosenttia Uzbekistanin 30 miljoonasta asukkaasta.
Ferganan laaksossa on monien kansalaisuuksien edustajia. Uzbekkien lisäksi siellä asuu kirgiisejä, tadžikkejä, kazakkeja, tšetšeenejä ja pakistanilaisia.
Laaksossa vaikuttaa myös islamilaisen valtion perustamista tavoitteleva IMU, Islamilainen järjestö Uzbekistanin puolesta.
Järjestön voimistumisen arvellaan voivan johtaa vakaviin rauhattomuuksiin koko Keski-Aasiassa.
Uzbekistanin naapurimaissa Kazakstanissa ja Tadžikistanissa presidentit ovat Karimovin tavoin olleet hyvin pitkään virassaan. Tadžikistanin Emomaili Rahmon on ollut maansa johdossa vuodesta 1992, ja Kazakstanin Nursultan Nazarbajev vuodesta 1990. Karimovilla ei ollut heihin kovin lämpimiä suhteita.
Kirgisiassa on puolestaan ollut kaksi vallankaappausta, vuosina 2005 ja 2010. Toisen kaappauksen jälkeen puhkesi verisiä yhteenottoja kirgiisien ja uzbekkien välillä rajakaupungissa Ošissa, lähellä Ferganan laaksoa.
Valtataistelu Uzbekistanissa voi johtaa rauhattomuuksiin myös naapurimaissa.
Jutun otsikkoa ja alkua on muutettu kello 18.27, kun uutistoimisto Interfax veti takaisin tiedon Uzbekistanin presidentinhallinnon virallisesta kuoleman vahvistuksesta