Tarinaa Omegasta kertoo antiikkikelloseppä Toni Pietilä. Tässä vaiheessa alkaa jo poltella; kerro jo ihmeessä kenen nimi kelloon oli kaiverrettu.
– Sinne oli kaiverrettu Martti Miettunen. Miettunen on varsinkin vanhemmille tuttu mies.
Kyseessä oli todellakin kolminkertainen pääministeri ja Lapin maaherrana toiminut mies, joka sai presidentti Urho Kekkoselta valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.
– Kello kunnostettiin, myytiin ja sille löydettiin se historia kaiverruksen avulla. Siinä on hyvä esimerkki siitä, että kaiverrus nosti kellon arvoa, kun se oli merkittävä kaiverrus, Toni Pietilä sanoo.
"Kaiverrus on aina henkilökohtainen asia"
Toisenlainenkin kaiverrus voi nostaa kellon arvoa, kuten sotatapahtuma tai tunnetun yhtiön lahjoituskellon kaiverrus. Toni Pietilä kuitenkin huomauttaa, että pääasiassa kellon arvo laskee, jos se on kaiverrettu.
Kaiverrus on lähes aina henkilökohtainen asia jollain tasolla jollekin.
Toni Pietilä
Nyt herääkin kysymys, miksi kaiverrus vie euroja kellon hinnasta?
– Kaiverrus on lähes aina henkilökohtainen asia jollain tasolla jollekin. Sellainen jolle se ei ole henkilökohtainen, silloinhan se on vain kiusa tai haittatekijä. Se on vähän kuin pitäisi toisen housuja jalassa. Se on ehkä yksi syy.
Toiseksi syyksi Pietilä sanoo, että varsinkin kelloissa kaiverrukset ovat hyvin vaikeita poistaa.
– Useat kelloharrastajat ja kelloista ymmärtävät ovat tarkkoja ja haluavat pitää kellonsa alkuperäiskuntoisina. Ja koska kaiverrus ei ole tehtaan tekemä siihen kelloon, se ei ole alkuperäistä.
Kellon arvo kannattaa selvittää
Toni Pietilä ja hänen isänsä Ville Pietilä korjaavat, huoltavat ja myyvät vintage- ja antiikkikelloja Sastamalassa. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kellosepät kuitenkin tavoittaa Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessuilta.
Kellojen ympärillä riittää kävijöitä ja kysymyksiä. Tuntuu selvästi siltä, että kellot kiinnostavat ihmisiä. Entistä enemmän, myöntävät sekä isä että poika. Jopa nuoret haluavat ranteeseensa kellon.
Vanhatkin kellot kiinnostavat, joskin nykyään saattaa helposti käydä niin, että laatikon pohjalta löytyneet, pölyttyneet kellot viskataan roskiin, kuten Omegankin tarina osoittaa.
Vanhaa kelloa kannattaakin vilauttaa ammattilaiselle, jos haluaa saada selville kellon arvon. Monilla kelloilla ei ole kuin käyttöarvo, ja jos kelloa ei ole huollettu, silloin käyttöarvokin voi olla nollassa.
– Mutta koska et voi tietää maallikkona, Pietilä huomauttaa ja kannustaa asiantuntijan juttusille.
Ensihätään voi myös hyödyntää nettiä.
Hakukoneeseen kun kirjoittaa sen, mitä lukee kellotaulussa, pääsee jo aika hyvin selville, onko vastaavanlaisia kelloja olemassa, missä niitä on, tehdäänkö niillä kauppaa ja niin edelleen. Myös kellon takaa löytyy tietoja, joita voi syöttää hakukoneeseen.
Ja jos kellolla on tarina, se kannattaa ottaa talteen. Silloin kello kiinnostaa enemmän tuleviakin sukupolvia.
Tarinoiden vuoksi myös antiikkikelloseppä on kelloihin hurahtanut. Vanha kello on silta menneisyyteen.
Tarkennettu 5.9.2016 klo 8.51 kellovalokuvan kuvatekstiä. Zenith El Primero on ensimmäinen automaattivetoinen kronografi-rannekello markkinoilla, ei ensimmäinen automaattivetoinen kello.