Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima ei ole pysynyt aikataulussaan. Säteilyturvakeskus odottaa edelleen, että yhtiö alkaisi toimittaa venäläiseen laitokseen liittyviä suunnitteluasiakirjoja sille tarkastettavaksi.
Tähän mennessä viranomainen on tarkastanut Fennovoiman toimittamaa aineistoa laitospaikasta. Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtajan Tapani Virolaisen mukaan se on edennyt hyvin. Lisäksi viranomainen on tehnyt yhtiöitä koskevia turvallisuustarkastuksia Fennovoimaan ja muihin projektin osapuoliin.
Sen sijaan venäläisen Rosatomin toimittaman laitoksen tarkastaminen ei ole edennyt suunnitellusti. Fennovoima esitti Säteilyturvakeskukselle kesällä 2015 aikataulun, jonka mukaan sen pitäisi toimittaa laitoksen tarkastamiseen liittyviä aineistoja vaiheittain.
– Siinä oli erilaisia toimituspaketteja alkuvuodesta alkaen ja kiihtyen loppuvuotta kohti ja ensi vuoden puolelle.
Te olette siis jo puolisen vuotta odottaneet niitä täällä käsi ojossa?
– Olemme kyllä käyneet paljon keskustelua teknisistä asioista Fennovoiman ja laitostoimittajan kanssa. Meille ei kuitenkaan ole tullut sitä dokumentaatiota, jonka pohjalta teemme varsinaisen tarkastuksen.
Virolainen muistuttaa, että Säteilyturvakeskus on todennut jo aiemmin, että Fennovoiman aikataulu rakentamislupavaiheelle on "hyvin haastava".
– Kun periaatepäätös tehtiin, laitostoimittaja ei ollut vielä järjestäytynyt ja laittanut organisaatiotaan kuntoon, hän arvioi viivästymisen syytä.
Fennovoima: Lupahakemukset ovat kasaantuneet
Ylen A-studiossa tiistaina vieraillut projektijohtaja Minna Forsström kertoi, että rakennushankkeen myöhästyminen johtuu Säteilyturvakeskukselle toimitettavien lupahakemuksen dokumenttien kasaantumisesta.
– Stukin ja Rosatomin kanssa on sovittu, että asiakirjoja toimitetaan erissä, jotka sisältävät yhden asiakokonaisuuden. Valitettavasti me ei olla saatu kaikkia dokumentteja yhteen erään, vaan niistä on saattanut puuttua yksi yksittäinen dokumentti, Forsström sanoo.
Hänen mukaan kyse on saattanut olla esimerkiksi vain yhden alihankkijan toimittaman laatusuunnitelman myöhästymisestä.
– Olemme pitäneet kiinni siitä, että kokonaisuudet ovat laadultaan hyviä ja menevät täydellisinä paketteina, Forsström toteaa.
Säteilyturvakeskus nosti aikataulupaineet esille myös pöytäkirjassaan, jonka se laati viime vuonna tehdystä turvallisuuskulttuuritarkastuksesta.
– Kokeneempien vastaajien joukossa oli varsin kriittisiä mielipiteitä ja huolestuttavia havaintoja organisaation toiminnasta. Näitä olivat turvallisuusnäkökohtien sivuuttaminen johdon päätöksenteossa joko aikataulu- tai kustannussyistä tai johdon rajallisen ydinturvallisuuskokemuksen vuoksi, viime joulukuussa päivätyssä pöytäkirjassa todetaan.
Forsström vakuuttaa, että hanke etenee jatkossa ajallaan.
– En tietenkään ole tyytyväinen, mutta nyt pidetään ensisijaisen tärkeänä turvallisuutta ja sitä, että asiakokonaisuudet ovat laadultaan hyviä. Tähtäämme siihen, että lupa on valmis vuonna 2018 ja voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.
Omistajayhtiö: Aikataulujen takia ei oiota mutkia
Fennovoiman hankkeen kestoksi on sopimuksessa määritelty 10 vuotta eli tavoitteena on saada laitos kaupalliseen toimintaan vuonna 2024. Fennovoiman emoyhtiö, kotimaisia omistajia edustava Voimaosakeyhtiö SF kiistää, että omistajien puolelta tulisi painetta oikoa mutkia.
– Tietysti projekteissa aikataulut ja kustannukset kiinnostavat omistajia. Tällaisessa hankkeessa kaikki omistajat kuitenkin täysin ymmärtävät, mistä on kysymys. Turvallisuusasioihin käytetään kaikki se aika, mitä tarvitaan, toimitusjohtaja Jussi Lehto sanoo.
Fennovoima ja Rosatom ovat sopineet, että laitostoimittaja sitoutuu kiinteään aikatauluun. Jos viivästyksiä siis tulee ja ne johtuvat Rosatomista, venäläisten pitäisi maksaa sopimussakkoa.
Käytännössä mahdollisen aikatauluviivästymisen syypäätä saatettaisiin etsiä välimiesoikeudenkäynnissä. Näin on käynyt toisessa suomalaisessa ydinvoimalahankkeessa. Teollisuuden voima on vääntänyt kättä laitostoimittajakonsortio Areva-Siemensin kanssa miljardien eurojen laskun maksajasta, kun Olkiluoto 3 on viivästynyt rajusti. Alun perin Olkiluoto 3:n toiminnan piti käynnistyä jo vuonna 2009.
STUK Venäjän poliittisesta roolista: Seinää ei ole tullut vastaan
Viime viikolla Ulkopoliittinen instituutti julkaisi raportin Venäjän roolista Suomen lähialueilla. Siinä nostettiin esille myös Rosatomin mukanaolon poliittinen ulottuvuus ja siihen liittyvät huolet.
– Prosessin seurauksena Venäjä saa tukevamman jalansijan strategisesti keskeisellä sektorilla, mikä luo Suomelle kannustimen pitää yllä hyviä suhteita Moskovaan jatkossakin, raportissa todetaan.
Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tapani Virolaisen mukaan virastossa on käyty aiheen tiimoilta keskustelua lähinnä siitä, miten hyvin virkamiehet pääsevät tekemään tarkastuksia venäläisiin tuotantolaitoksiin.
– Tähän asti olemme päässeet joka paikkaan, mihin olemme halunneet mennä. Seinää ei ole tullut vastaan.
Keskusteluja vierailujen aikana on käyty englanniksi, joka on Fennovoiman projektikieli, mutta välillä on jouduttu turvautumaan tulkkiinkiin. Virolainen kertoo, että venäläiset ovat välillä hämmästyneet suomalaisia vaatimuksia.
– Länsimaisten johtamisjärjestelmien rakentaminen on ollut uutta. Joillekin organisaatioille turvallisuuskulttuuri on jo käsitteenä ollut vieras. Positiivista on ollut se, että he ovat ottaneet meidän palautteemme tosissaan ja haluavat kehittää näitä asioita.