– Jos synnytysten väheneminen kertoo nuorten ihmisten rapistuvasta uskosta tulevaisuuteen, se on vakava viesti meidän yhteiskunnallemme ja päättäjille, sanoo osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo Kätilöopistolta.
Vaikka Kätilöopistolla, Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, riittää töitä, syntyvyyden lasku näkyy myös Helsingin sairaaloissa.
– Viime vuonna Kätilöopistolla, Naistenklinikalla ja Jorvissa syntyi yhteensä noin 14 000 lasta. Vielä muutama vuosi sitten vauvoja tuli tuhat enemmän, Heikinheimo kertoo.
Pääkaupunkiseutua pahemmin vauvakato koettelee muuta maata.Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi alkuvuodesta vain 26 517 lasta. Luku on itsenäisyyden ajan pienin.
Syntyvyys on laskenut Suomessa jo viidettä vuotta, ja ensimmäisen lapsen hankinta on siirtynyt yhä myöhemmäksi. Samaan aikaan myös perheiden koko on pienentynyt. Kun viisi vuotta sitten keskimääräinen lapsiluku naista kohti oli 1,87, nyt se jää 1,65:een.
Toive perheen koosta jää toteutumatta
Vauvakato huolettaa tutkija Juhani Pekkolaa. Kollegansa Olli Lehtosen kanssa lastenhankintaan liittyviä motiiveja ja rakenteita tutkinut sosiologian dosentti ihmettelee, miksi syntyvyyden aleneminen ei tunnu huolettavan päättäjiä eikä niitä instansseja – esimerkiksi THL:ta ja Väestöliittoa – joiden toimialaan perheiden hyvinvointi kuuluu.
– Vuodesta 1969 asti Suomessa on syntynyt huoltosuhteeseen nähden liian vähän lapsia, Pekkola sanoo.
Tässä asiassa hallinto ja poliitikot liikkuvat katteettomalla mukavuusalueella. Hallituksen toimet syntyvyyden nostamiseksi ovat riittämättömiä.
Juhani Pekkola
– Väestörakenteen muutos on huolestuttava kansantalouden, suomalaisen yhteiskunnan ja tulevien veronmaksajien kannalta.
Surullisempaa Pekkolasta on kuitenkin se, mitä vauvojen väheneminen tarkoittaa yksilöille ja perheille.
– Ihmisten toive perheen koosta ja lasten lukumäärästä jää toteutumatta. Meidän tutkimuksemme mukaan Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, hän sanoo.
– Voi siis ajatella, että perheissä on tällä hetkellä 0,8 lapsen vaje. Henkilökohtaisella tasolla se on monelle surullinen asia.
Oman tutkimuksen tulokset saivat Juhani Pekkolan ja Olli Lehtosen virittelemään keskustelua syntyvyydestä ja esittämään sen nostoa Suomen kärkihankkeeksi – huonoin tuloksin.
– Aloite ei kelvannut itsenäisyyden 100-vuotishankkeiden joukkoon eikä minkäänlaista keskustelua syntynyt, Pekkola kertoo pettyneenä.
– Tässä asiassa hallinto ja poliitikot liikkuvat katteettomalla mukavuusalueella. Hallituksen toimet syntyvyyden nostamiseksi ovat riittämättömiä. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan pikaisesti!
Vierailta vaaditaan ratkaisuja
Syksyn ensimmäisessä A2-illassa 12. syyskuuta keskustellaan siitä, mitä tapahtuu kun Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. A2 Lisääntymis-ilta etsii vauvakadon syitä ja seurauksia, sekä ennen kaikkea ratkaisuja.
Illan juontavat jo tuttuun tapaan Annika Damström ja Markus Liimatainen.
– Vieraille sanotaan selvästi, että tähän ohjelmaan ei tulla huutamaan ja jankkaamaan. Ongelmien esiin tuomisen lisäksi kaikilla täytyy olla tarjota myös parannusehdotuksia ja ratkaisuja, Liimatainen kertoo.
Juontajilla ei kuitenkaan ole utopistista kuvaa siitä, että puolentoista tunnin suora lähetys tarjoaisi avaimen kaikkiin ongelmiin.
– Haluamme nostaa aiheeseen liittyviä erilaisia näkökantoja esiin päättäjille. A2-illalla on myös hieno mahdollisuus saattaa yhteen eri tahoja, jotka eivät ole aikaisemmin tehneet yhteistyötä tai ovat katsoneet asiaa eri näkökulmasta, sanoo Damström.
– Tavoitteemme on myös tuoda esiin uusia ideoita ja antaa lähtölaukaus, jotta asioiden etenemistä seurattaisiin julkisuudessa myös jatkossa.
A2 Lisääntymis-ilta hakee ratkaisuja syntyvyyden laskuun ja sen tuottamiin ongelmiin. Maanantaina 12.9. klo 21.30 Yle TV2. #a2ilta
