Vesirutto on ahkera leviämään. Jos vesirutosta pienikin osa lähtee ajelehtimaan virtaavan veden mukana, kasvi pystyy leviämään uuteen paikkaan.
Turun kaupungin ympäristönsuojelun mukaan tehokasta hävittämiskeinoa vesirutolle ei toistaiseksi tunneta.
– Koska kyseessä on vesikasvi, sen poistaminen on hankalaa. Kasvia on vaikea kiskoa irti niin, että siitä ei lähtisi yhtään palasta, havainnollistaa ympäristönsuojelun suunnittelija Liisa Vainio.
Mitä aikaisemmin esiintymää lähdetään poistamaan, sitä helpommaksi ja halvemmaksi se tulee.
Liisa Vainio
– Yritämme nyt miettiä, miten saisimme vesiruton pois ja kuriin, kun sitä on vasta vähän.
Kakskerrasta löytynyt laji on ilmeisesti kanadanvesirutto. Liisa Vainion mukaan vesiruttolajit muuttavat vesistöjen ravinnekiertoa ja vaikuttavat myös veden laatuun. Massakasvustot haittaavat veneilyä, kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä.
– Mitä aikaisemmin esiintymää lähdetään poistamaan, sitä helpommaksi ja halvemmaksi se tulee.
Mekaaninen tai kemiallinen poisto
Vieraslajikasvien torjuntaan on mekaanisia ja kemiallisia keinoja. Mekaaninen poisto on käytännössä kitkemistä, niittämistä ja juurien kaivamista ylös.
– Turussa emme mieluusti käytä kemiallisia aineita, kuten glyfosaattia. Jättipalsameihin olemme ruiskuttaneet etikkaa. Se on osoittautunut ympäristöystävälliseksi, halvaksi ja tehokkaaksi torjunta-aineeksi.
Esimerkiksi jättiputkien torjunnassa käytetään myös muovipeitteitä, jotta kasvit eivät saa valoa kasvaakseen.
Vesistöissä, rantojen vesirajassa tai kosteikoissa ei saa poistaa vieraslajeja kemiallisesti, esimerkiksi glyfosaatilla.
Turku onnistunut kukistamaan jättiputkea
Jättipalsamin ja jättiputken kitkeminen on kaupungille säännöllistä työtä.
– Jättiputken osalta olemme saaneet hyviä kokemuksia. Meillä on toista sataa paikkaa, joissa olemme käyneet torjuntatöissä. Osasta paikkoja jättiputki on hävinnyt kokonaan tai kasvustot ovat pienentyneet merkittävästi, kiittelee Turun kaupungin vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki.
Osasta paikkoja jättiputki on hävinnyt kokonaan tai kasvustot ovat pienentyneet merkittävästi.
Olli-Pekka Mäki
Mäen mukaan kaupunki pyrkii aktiivisesti tiedottamaan vieraslajeista ja vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin.
Vuoden 2016 hortonomiksi valittu, Turun kiinteistölaitoksen ylläpitopäällikkö Mari Helin korostaa, että vieraslajikasvit ovat väärässä paikassa vakavia uhkia.
– Vieraslajien kanssa on oltava tarkkana. Ne ovat aggressiivisia kasveja.
Esimerkiksi kanadanpiiskua ja isotuomipihlajaa löytyy paljon yksityisiltä pihoilta.
– Kaupungin osalta pidämme huolta siitä, että esimerkiksi puistoihin ei laiteta rakennus- tai suunnitteluvaiheessa vieraslajikasveja, Helin sanoo.
"Tietoa muttei tietoisuutta"
Ympäristönsuojelun suunnittelija Liisa Vainio kokee, että kaupungin on hyvä lisätä tiedottamista vieraslajeista. Vainio sysää vastuuta myös kasveja myyville tahoille.
Lupiinia on jo niin runsaasti, että sen kitkeminen tuntuu jopa toivottomalta.
Liisa Vainio
– Haitallisesti leviäviä kasveja voisi poistaa valikoimista tai kertoa asiakkaille selkeämmin haitallisuudesta. Törmään usein siihen, että ihmiset saattavat tunnistaa kasvin vieraslajiksi, mutta he eivät ymmärrä tai välitä, miten vieraslaji vaikuttaa. Tietoa on, mutta tietoisuus puuttuu.
Asiantuntijan omaa sydäntä vihloo eniten lupiini.
– Sen leviämisestä on puhuttu niin paljon. Lupiinia tosin on jo niin runsaasti, että sen kitkeminen tuntuu jopa toivottomalta, Liisa Vainio toteaa.
Lisätty klo 14.41: Vesistöissä, rantojen vesirajassa tai kosteikoissa ei saa poistaa vieraslajeja kemiallisesti.
