Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pääkaupunkiin tarvitaan lisää asuntoja, sen tietävät kaikki. Helsingin seudulla saattaa asua vuonna 2050 jopa kaksi miljoonaa ihmistä. Pelkästään Helsingissä uusia asukkaita asuisi suurimmissa visioissa lähes 900 000.
Vuosia takkuillut asuntorakentaminen nostaa asuntojen hintoja jatkuvasti, kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Jos uutta rakennettaisiin riittävästi, vanhaa rakennuskantaa vapautuisi markkinoille. Kehitys saattaisi jopa kohtuullistaa asuntojen hintoja.
Pääkaupunkiseudulla lisärakentamisen ja tiivistämisen esteenä on usein mainittu tonttien puute. Lähiaikoina Helsingissä tulee päätöksentekijöiden käsittelyyn uusi yleiskaava, jossa hahmotellaan uudisrakentamisen suuria linjoja, minne rakennetaan.
Kööpenhaminaa pidetään usein tiiviin rakentamisen mallikaupunkina, eikä suotta. Kööpenhaminassa asuu Helsingin verran ihmisiä puolta pienemmällä alueella. Silti puistoja ja pihoja riittää. Tiivis asuminen ylläpitää myös lähipalveluita ja kahvilakulttuuri kukoistaa.
Rakentaminen vs. suojelu, kulttuuriympäristöt, virkistys ja harrastustoiminta
Tavallisen kaupunkilaisen näkökulmasta uudisrakentaminen tai täydennysrakentaminen alkaa kiinnostaa silloin, kun se kohdistuu omaan elinpiiriin. Helsingissä yleiskaavaehdotus on herättänyt kaupunkilaisissa huolta siksi, että lähes kaupungin läpi säilyneen, kutakuinkin luonnontilaisen Keskuspuiston laitamista suunnitellaan nipistettävän rakentamiseen.
Yleiskaavaehdotuksessa paljon kuohuntaa herättävät myös niin sanottujen tilaa vievien vapaa-ajan harrastusten alueet, joita kaavaillaan asumiskäyttöön. Näistä kiistellyimmät ovat pohjoisessa Helsingissä sijaitsevat Malmin lentokenttä sekä Tuomarinkylän kartanon alue ja pellot, joissa on perinteisesti harjoitettu ratsastusta ja koirakilpailuja.
Toisaalta vastakkain ovat useat vapaa-ajan harrastukset. Miksi lentokenttätoiminta on uhattuna, mutta golfaajat saavat jatkaa Länsi-Helsingissä Talissa? Onko siirtolapuutarhatoiminta ja veneiden säilytyspaikat tärkeämpiä kuin ratsastus? Miksi Helsingissä on viljeltyjä peltoja? Pitäisikö ne rakentaa vai onko niiden virkistys- ja maisema-arvo kuitenkin korvaamaton?
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies valottaa Malmin tilannetta. Malmin lentokentän ympäristössä on paljon peltoja, joille ei voida rakentaa niin kauan kuin lentokenttä on olemassa. Pellot kun ovat lentokentän melualuetta. Kentän melualue muodostaa ristin muotoisen vyöhykkeen kentän ympärille.
Jättömaat, tyhjät tontit ja pellot
Kaupunkilainen saattaa lähitienoita tarkastellessaan myös ihmetellä sitä, miksi esimerkiksi radan varressa on yhä jättömaata? On hoitamattomiksi jätettyjä puistoja ja rakentamattomia tontteja.
Helsingin eri alueiden arkkitehdit kertovat, että ongelmallisia tilanteita lisärakentamiskohteiden löytämisessä riittää. Ensimmäinen kysymys on tontin tai alueen omistus.
– Omistajia voi olla useita.
– Jos tontti on yksityisomistuksessa, se ei välttämättä ole myynnissä.
– Jos tonttia ei omista Helsingin kaupunki, sen voi omistaa valtio, eikä tontille niin vain kaavoiteta. Valtio omistaa esimerkiksi Viikin pellot.
– Tontille ei voida heti rakentaa asuntoja siksi, että se on asemakaavassa merkitty vaikkapa työpaikkojen alueeksi. Tämä on esimerkiksi tilanne radan varressa, Malmin pohjoispuolella.
Naapurikaupungissa Vantaalla on toisaalta viime aikoina lähdetty toteuttamaan myös tonttien, jopa kokonaisen maatilan pakkolunastusta asuntorakentamiseen.
Helsingin yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies toteaa, että Helsingissä tontteja ei juuri pakkolunasteta. Tämä johtuu siitä, että kaupunki lopulta omistaa ison osan maista.
Hyviä ja vähän huonompia esimerkkejä
Vantaalta on julkisuudessa ollut viime aikoina myös ikävämpi esimerkki täydennysrakentamisesta, jossa kaikkia osapuolia ei kuulla. Tapauksessa vuokratalon pihamaa uhrattiin uusille miniasunnoille.
Helsingissä on puolestaan meneillään erityinen täydennysrakentamisprojekti. Projektipäällikkö Pia Sjöroos kertoo, että Meri-Rastilan 1990-luvulla rakennettu asuinalue metroasemineen on hyvä täydennysrakentamiskohde. Alue on osin rakennettu pientaloalueen tiiviydellä ja tilaa rakentaa metroliikenteen varrelle on enemmän.
Kerro meille, minkälaisia hyviä ratkaisuja kaupungin täydennysrakentamiseen on löytynyt. Voit kertoa myös, jos kohteeseen ei saada, yrityksistä huolimatta, hyvää ratkaisua millään. Taloyhtiöiden riita-asioihin emme ota kantaa. Kerromme uutisissa parhaiten onnistuneista täydennysrakennuskohteista.