Näytelmäkirjailija-ohjaaja Juha Jokelan uutuusnäytelmä Sumuseilaa Venäjän-kaupan karikoissa. Kolmen miehen yritys Somnimag on kehittänyt huippuinnovaation.
Aivotoimintaa kartoittavan MGD-laitteen kauppaaminen vaikuttaa kuitenkin vaikealta. Lopulta laitetta ryhdytään viemään Venäjälle työ- ja elinkeinoministeriön tuen turvin. Hiljalleen nousee sumu.
Suomalainen moraalisolmu
Suomalaiset tähyilevät suurta Venäjän maata suhteellisen neuvottomina. Rajan takana avautuvat laajat kauppamaat, mutta on epäselvää, millä keinoin siellä selviää. Venäjä on yhtä aikaa tuttu ja vieras.
– Suomalaiset saa helposti solmuun pelkästään sillä ajatuksella, että meillä on Venäjä tässä naapurina, kirjailija-ohjaaja Juha Jokela sanoo.
– Vielä tiukemmaksi solmu kiristyy, kun kysytään, onko oikein luoda ystävällisiä suhteita tai kauppasuhteita Venäjän tyyppiseen suurvaltaan.
Jokelan mukaan jokaisen Venäjän-kauppaa aloittavan on asennoiduttava siihen, että bisneskulttuuri on erilainen.
– Kiinnostavaa on, miten pitkälle itse kukin on valmis menemään.
Sumu-näytelmän ydin kiertyykin tämän kysymyksen ympärille. Komedia syntyy ristiriidasta, kun Venäjä-kriittinen tutkija, maahan myönteisemmin suhtautuva markkinointihenkilö ja tutkijataustainen toimitusjohtaja ryhtyvät tekemään yhdessä bisnestä. Toimitusjohtajan yritys sovittaa palasia yhteen tuntuu hetki hetkeltä mahdottomammalta.
Suomettuneesta Suomesta Ukrainan kriisiin
Jokelan edellinen näytelmä Kansallisteatterissa oli _Patriarkka. _Siinä käsiteltiin suomalaista yhteiskuntaa perheen kautta. Sumu-näytelmän aihe alkoi kyteä kirjailijan mielessä samaan aikaan, kun mielenosoitukset roihusivat Ukrainan Kiovassa. Mielenilmaukset saivat alkunsa loppuvuodesta 2013. Maidan-kansanliike nousi tuolloin Ukrainan presidenttiä Viktor Janukovytšia vastaan.
– Samaistuin jotenkin voimakkaasti Maidan-porukkaan, Juha Jokela kertoo.
– Siinä ajatuksessa, että on kyllästytty korruptioon ja sitä ruokkivaan kulttuuriin, on idealismia, joka vetoaa minuun.
Ei Ukraina tietenkään yksin ollut syypää Sumuun. Aiemmin Jokelaa olivat hätkäyttäneet vaikkapa toimittaja Anna Politkovskajan murha sekä Venäjän asenne sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Paljon voi ammentaa myös maittemme välisestä historiasta.
– Mietitään vaikkapa Baltian maita ja sitä, millainen kiusantekijä Venäjä on siinä kyljessä ollut. Samaan aikaan Suomi on halunnut rakentaa ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa kiusaajan kanssa, Jokela sanoo.
–Tätä voi tietysti argumentoida sillä, että ystävälliset välit ovat olleet ainoa vaihtoehto. Ei siitä silti kovinkaan kirkasta eettistä sädekehää saa.
Putin ratsastaa sumussa
Juha Jokelan näytelmät ovat olleet järjestään komedioita. Sitä sorttia, jossa yleisö itkee ja nauraa yhtä aikaa. Jokelan mukaan hyvä huumori suuntautuu aina alhaalta ylöspäin.
– Varsinkin Putin on helppo kohde huumorille. Hän on mies, jolla on loputtomiin valtaa ja jonka imago on mahtipontinen.
– Jos eletään aggressiivisen vallan alla, niin jollainhan oloa pitää silloin helpottaa. Huumori on siihen mainio keino, Jokela sanoo.
Sumu-näytelmän tutkija-yrittäjät näkevät edessään kaksi Venäjää. Toisaalla ovat heidän lämpimät, vieraanvaraiset ja älykkäät kollegansa. Toisaalla korruptoitunut hallinto ja liike-elämä sekä monet huolestuttavat merkit yhteiskunnan kehityksessä.
– Näiden yrittäjien on valittava, kummalle Venäjälle se laite myydään. Ja kumman kanssa tässä sitten loppujen lopuksi tehdään kauppaa.
Putin-parodiaa ei kuitenkaan Sumu-näytelmässä nähdä. Sille ei ole tarvetta.
– Parodioimme suomalaisia, jotka yrittävät säilyttää naiivin etiikkansa suhteessa kauppakumppaniin, jolla on ihan toisenlaiset säännöt, Jokela tiivistää.
Pieni Suomi suurella näyttämöllä
Juha Jokela on palkattu kansallisteatteriin residenssikirjailijaksi. Jokelan työsarkana on kirjoittaa uutta kotimaista draamaa teatterin suurelle näyttämölle.
Sumussa asetelma on intiimi. On vain yrityksen perustaneet tutkijakollegat, firman myyntitykki ja avuksi palkattu venäläinen työntekijä. Vaikka ollaan suurella estradilla, katsojan on turha odottaa kahtakymmentä tanssikuorolaista takavasemmalta.
– Minua kiinnostaa juuri intiimi ilmaisu ja suuri näyttämö, niiden vuoropuhelu, Jokela kertoo.
– Suuri näyttämö ja yhtä suuri ilmaisu on niille, jotka sen osaavat, ei minua varten.
Jokelan mielestä suurella näyttämöllä näyttelijät tekevät työnsä yhtä hienovaraisesti kuin pienelläkin. Ohjaajan tehtävä on pelata näyttämökuvilla. Niillä voi rakentaa uusia tasoja ja merkityksiä.
– Sitä paitsi onhan tässä ison näyttämön ja kokonaisen kansakunnan kokoinen aihe.