Kansalaisaloite rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisten karkottamisesta keräsi viime talvena runsaat 54 000 kannatusilmoitusta. Aloitteessa ehdotettiin lakien muuttamista niin, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin maasta vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta.
Kansalaisaloitetta käsitellyt eduskunnan hallintovaliokunta esittää aloitteen hylkäämistä, koska ehdotus olisi käytännössä alkuperäisen tarkoituksensa sijasta merkinnyt lakien lieventämistä.
Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan karkottamispäätöksen perusteena olevan rikoksen ei tarvitse olla vakava.
Nykyisen lain mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa rikoksen perusteella, jos rikoksesta on säädetty enimmäisrangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt rikoksiin toistuvasti.
Teoriassa pelkkä sakkorangaistus voi riittää karkotuksen syyksi.
Lisäksi maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle.
Lain määräykset karkottamisesta koskevat oleskeluluvan saaneita ulkomaalaisia. Muilta poliisi- tai rajatarkastusviranomainen voi evätä maahanpääsyn tai käännyttää heidät maasta. Samalla viranomaiset voivat määrätä maahantulokiellon enintään kahdeksi vuodeksi ja maahanmuuttoviraston päätöksellä pidemmäksikin aikaa.
Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden maastapoistamisen nopeuttamista selvitetään
Maahanpääsyn epäämiset ja käännytyspäätökset voidaan pääsääntöisesti turvapaikanhakijoita lukuunottamatta panna täytäntöön välittömästi. Karkotuspäätöksissä saa valitustapauksissa odottaa hallinto-oikeuden päätöstä. Maastakarkottamisprosessi kestää keskimäärin 2–3 vuotta.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus on hallitusohjelmassaan kiinnittänyt huomiota karkotusprosessin pituuteen, ja sisäministeriö on saanut tehtäväkseen selvittää törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamisen nopeuttamista.
Lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen sisäministeriöstä kertoo, että selvitys on vasta alkuvaiheessa eikä sen suuntaviivoista ole vielä tietoa. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi kevään aikana.
Päätöksen maastakarkottamisesta tekee aina maahanmuuttovirasto. Vuonna 2014 käsiteltiin 418 karkotusasiaa, joista 258 johti karkotukseen. Viiime vuonna asioita oli 380 ja karkotuksia 258. Rikosperusteisia karkotuksista oli kumpanakin vuonna noin 30 prosenttia.
Rikosperusteen lisäksi karkotusperusteena voi olla myös esimerkiksi oleskeluluvan päättyminen.