Hyppää sisältöön

"Lehdistön arvonlisäveron ajoitus meni totaalisesti pieleen" – Kustantajien vastaisku jätti verottajalle luun käteen

Valtion saamat verotulot aikakauslehdistä ovat lähes romahtaneet. Syitä ovat sekä epäonnistunut lainsäädäntö että kustantajien verovälttely.

Lehtiä pinossa pöydällä.
Kuva: Yle
Stina Brännare,
Tuomas Kerkkänen

Valtion saama verokertymä aikakauslehtien arvonlisäverosta on mennyt ylös ja alas kuin vuoristorata. Vuonna 2013 aikakauslehdiltä perittiin veroa 31 miljoonaa euroa, mutta seuraavana vuonna veron tuotto putosi vain kolmeen miljoonaan. Viime vuonna tuotto oli taas 15 miljoonaa euroa.

Kustantajien lobbauksesta huolimatta Jyrki Kataisen (kok.) hallitus pani lehdet verolle vuonna 2011 samaan aikaan kun ne taistelivat digitalisaation puristuksessa. Lehdistä alettiin periä yhdeksän prosentin veroa, joka seuraavana vuonna nostettiin kymmeneen prosenttiin.

Uudistus ajettin läpi kustannusalan asiantuntijoiden neuvoista piittaamatta. Levikit laskivat ja lehtikustantajat alkoivat vähentää työntekijöitä. 

Taustalla epäonnistunut veroratkaisu

Kustantajien ankarasti arvostelemaan veromuutokseen sisältyi myös toinen ongelma: veroa voi välttää. Jos tilattu lehti toimitetaan EU:n veroalueen ulkopuolelta, lehden postitus katsotaan maahantuonniksi. Arvonlisäveroa ei peritä, jos vero jää alle viiden euron, kuten on yksittäisen tilatun aikakauslehden kohdalla.

Kustantajien vastaisku onkin ollut lehtien postittaminen ensin Ahvenanmaalta ja myöhemmin Norjan kautta Suomeen. A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster perustelee käytäntöä sillä, että ulkomaiset kustantajat pystyivät lähettämään lehtensä EU:n ulkopuolelta ja välttämään veron. Suomalaisten yritysten piti päästä samalle viivalle.

– Vastuumme työnantajana on turvata suomalaisten työpaikat. Voin edelleen katsoa itseäni peilistä silmiin ja tehdä saman päätöksen uudelleenkin, hän toteaa.

Voin edelleen katsoa itseäni peilistä silmiin ja tehdä saman päätöksen uudelleenkin.

A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster

Sasi myöntää, että pieleen meni

Kokoomuksen Kimmo Sasi kertoo, että idea verosta tuli, kun valtiontalouteen etsittiin tasapainottamiskeinoja kahdesta neljään miljardia. Huomio kiinnittyi silloin myös lehdistön toimintaan.

Sasi oli hallitusneuvotteluissa talousryhmän puheenjohtaja, ja alvin korotus nousi esiin jo hallitusneuvotteluissa. Sasi oli viemässä korotusta eduskuntaan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana. Valtiovarainministerinä toimi tuolloin Jutta Urpilainen (sdp) ja asunto- ja viestintäministerinä Krista Kiuru (sdp).

Kimmo Sasi
Kimmo Sasi Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

– Tuohon aikaan neuvottelijoilla oli se käsitys, että lehdistöllä menee taloudellisesti hyvin. Se täytyy tunnustaa, että silloin tehtiin virhearvio. Oli merkkejä jo siitä, että digitalisaatio saattaa johtaa siihen, että kilpailu media-alalla kiristyy ja lehtien lukijamäärät kääntyvät laskuun, joka tietysti vauhdittui siitä, että lehtien arvonlisävero nousi, Sasi kertoo.

Sasi myöntää, että päätös ei ollut hyvä. Se olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta aikaisemmin. Ajoitus meni hänen mukaansa "totaalisesti pieleen". 

Ajoitus meni totaalisesti pieleen. Se olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta aiemmin.

Kimmo Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja 2011.

– Nyt kun se tehtiin samaan aikaan, kun tilaajamäärät alkoivat kääntyä laskuun, se oli ajankohdaltaan huono ratkaisu. Se täytyy tunnustaa, sanoo Sasi.

Sasi pitää kuitenkin johdonmukaisena veropolitiikkana, että media on alhaisemmassa verokannassa eikä nollaverokannassa. Sasin mukaan on selkeää veropolitiikkaa, että kaikesta tuotannosta ja myynnistä pitäisi maksaa ainakin alhaisin verokanta. 

"Muodollisesti laillista"

Kun verottaja huomasi, että kustantajat kierrättivät lehdet Ahvenanmaan kautta takaisin Suomeen, hallitus yritti korjata asiaa lainsäädännöllä. Viime vuonna voimaan tulleessa lakimuutoksessa Ahvenanmaalta postitettujen aikakauslehtitilausten verovapaus poistettiin. Verot eivät kuitenkaan palautuneet entiselle tasolle.

Sasi ei ole lainkaan yllättynyt siitä, että A-lehdet ja Sanoma kierrättävät lehtiä nyt Norjan kautta. Tämä tuli Sasin mukaan ilmi jo silloin, kun Ahvenanmaata koskevaa lakia säädettiin. Eurooppalaisille säännöksille ja Norjan lainsäädännölle ei Suomi voi mitään.

– Vaikka toiminta on muodollisesti laillista, se ei oikein ole moraalisesti hyväksyttävää siitä syystä, että verottaja tahtoo arvonlisäveron kohdistuvan Suomessa myytäviin aikakauslehtiin, Sasi huomauttaa.

Yle kertoo lisätietoja lehtikustantajien verojärjestelyistä tänään verkossa ja illan A-studiossa.

Suosittelemme sinulle