Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
**HELSINKI **Asuntomurtoja tehtaillaan yhä enemmän niin koko Suomessa kuin Helsingissäkin. Kymmenen viime vuoden aikana asuntomurtojen määrä koko maassa on peräti kaksinkertaistunut. Edellinen piikki nähtiin vuonna 2014, eikä meno ole juuri hidastunut. Esimerkiksi Helsingissä on tänä vuonna tapahtunut jo sata murtoa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vielä siihen ei tiedetä syytä. Murtoja tapahtuu tasaisesti ympäri kaupunkia, eniten kuitenkin omakotitaloalueilla.
Sun juttu –sarjan yleisökysymyksessä tuli esille siis Puistola, ja väite siitä, että siellä tapahtuisi paljon asuntomurtoja. Helsingin poliisin rikosylikomisario Eero Laguksen mukaan Puistolassa ei tapahdu ryöstöjä sen enempää kuin muallakaan pääkaupungissa. Lievästi Puistolan voi kuitenkin yhdessä muutaman muun kaupunginosan kanssa sanoa erottuvan tilastoista.
– Jos hakemalla haetaan, niin sellaisilla alueilla kuin Puistola, Pakila ja Tapanila tapahtuu ehkä prosentuaalisesti hiukkasen enemmän asuntomurtoja kuin muualla, mutta erot ovat kuitenkin todella pieniä. Se mikä selittää näiden kolmen alueen lievää korostumista, on yksinkertaisesti se, että kyseisillä alueilla on paljon omakotitaloja. Niihin murtautuminen kun on kerrostaloihin murtautumista yleisempää, kertoo Lagus.
Laguksen mukaan Helsingissä murtoja tapahtuu lähes yhtä paljon esimerkiksi Haagassa ja Töölössä, kuin Puistolassa – lähempänä kantakaupunkia kohteena vaan ovat useimmiten kerrostalot.
Esimerkiksi viime vuonna Puistolassa tapahtui yhdeksän asuntomurtoa, Pakilassa seitsemän. Koko kaupungin saldo on 355, Helsingin poliisista kerrotaan.
Voro nappaa mukaansa käteistä, koruja ja elektroniikkaa
Murtoja tehtailevat yhä enemmän ulkomaalaiset porukat, mutta myös suomalaiset vorot. Kotimaisten ja ulkomaalaisten tekijöiden asuntomurroissa on kuitenkin eronsa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tommi Reenin mukaan ulkomaiset porukat vievät mukanaan yleensä helpommin kuljetettavaa tavaraa.
– Mukaan lähtee usein käteistä rahaa ja koruja, joita pystyy helposti änkemään vaikkapa taskuihin tai muuten pieneen tilaan. Riski jäädä kiinni maasta poistuessa on niin suuri isomman tavaran kanssa. Suomalaisten on helpompi myydä tavaraa eteenpäin, ja siksi mukaan lähtee usein enemmän: elektroniikkaa, aseita, alkoholia. Monesti jääkaappikin tyhjennetään, Reen kuvailee.
Miten murto yleensä toteutetaan? Konstit ovat monet. Välineinä käytetään edelleen usein sorkkarautaa tai isokokoista ruuvitalttaa.
– Omakotitaloon murtaudutaan yleensä suojaisimman sisäänkäynnin, usein takapihan oven, kautta. Sisälle mennään monesti rikkomalla oven lasi, tai sitten vääntämällä tai manipuloimalla oven lukkoa, kertoo rikosylikomisario Eero Lagus.
Kerrostaloihin murtaudutaan niin ikään lukkoa vääntämällä tai manipuloimalla. Välineinä toimii silloinkin usein sorkkarauta. Ikävä kyllä, kerrostaloasunnon lukon murtaminen on hyvinkin helppoa.
– Jos ihmiset laittaisivat oven takalukkoon, ja turvalukkoon tai edes jompaankumpaan, niin hyvin suuri osa murroista jäisi yritykseksi, Lagus toteaa.
Itse murtotilanne on aina nopea. Nopeasti sisään, nopeasti ulos. Tekijä ja asukas harvoin kohtaavat, sen verran hyvin varkaat varmistavat sen, ettei kotona ole ketään. Eniten murtoja tehdään kevät- ja kesäkaudella sekä alkusyksystä.
Suomessa käyty jopa Etelä-Amerikasta asti murtokeikalla
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tommi Reenin mukaan nouseva ilmiö asuntomurroissa ovat ulkomaalaiset rikollisryhmät.
– Asuntomurtojen määrän lisääntyminen on aivan selvässä kytköksessä Schengen-rajojen aukeamiseen. Poliisin käsityksen mukaan tällä hetkellä jopa yli puolet asuntomurroista Suomessa on ulkomaalaisten ryhmien tehtailemia, Reen toteaa.
Ulkomaalaiset rikollisryhmät tulevat Suomeen murtokeikoille erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Jonkin verran ryhmiä tulee myös Puolasta. Eksoottisemmistakin maista saatetaan saapua varkaisiin Suomeen.
– Etelä-Amerikastakin tänne on joskus tultu, mutta se on kyllä harvinaisempaa, toteaa Reen.
Kyllä suomalaisetkin osaavat. Osa kotimaisista murtovarkaista on huumeidenkäyttäjiä, tai muita päihdeongelmaisia. Toisaalta myös ammattimaisempia murtovarkaita on jo myös Suomessa.
– He osaavat murtautua siististi sisälle, ja toimivat vielä niin, että heitä on vaikeaa jälkikäteen tavoittaa. Määrällisesti on vaikeaa jaotella kuinka suuri osa kotimaisista tekijöistä on esimerkiksi huumerahojen perässä olevia narkomaaneja, kuinka suuri osa näitä ammattimaisempia tekijöitä, kertoo Reen.
Yle kirjoitti kesällä, että asuntomurtoja tekevät saattavat myös ennakolta merkitä sopivia murtokohteita vaikkapa asettamalla teipinpalan tai nuppineulan ovenpieleen. Rikosylikomisario Eero Laguksen mukaan Helsingissä moista ei ole havaittu.
– Voi olla että ovikelloa kyllä käydään soittamassa ennen murtokeikkaa, siis varmistamassa onko kukaan kotona. Järjestelmällisemmästä ennakkokyttäämisestä Helsingin alueella ei kuitenkaan ole tietoja.
Ulkomaisia varkaita vaikeaa saada kiinni – valvontakamerakuvakaan ei aina auta
Ulkomaalaisten rikosjengien lisääntyneet asuntomurrot tekevät poliisin työstä entistä haastavampaa. Tekijät kun eivät yleensä ole Suomen poliisille ennalta tuttuja.
Tällöin valvontakamerakuvankaan avulla ei tutkinnassa pitkälle pötkitä. Ulkomaiset porukat tehtailevat maahan tullessaan lyhyessä ajassa yleensä useammankin asuntomurron. Selvittämistä riittää, mutta toisaalta asuntomurtojen selvitystasot ovat poliisitarkastajan mukaan enemmän kuin hyvällä tolalla.
– Niistä saadaan selvitettyä 35–40 prosenttia. Luku saattaa kuullostaa pieneltä, mutta toisaalta kyseessä ovat kuitenkin niin sanotusti pimeät rikokset, eli tekijää ei ole tiedossa lainkaan. Tällöin tutkinnassa lähdetään käytännössä liikkeelle ihan nollasta. Siihen nähden tulokset ovat erittäin hyviä, myös kansainvälisessä vertailussa, poliisitarkastaja Reen sanoo.
Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.