OECD:n jäsenmaiden koulutusta vertaillut tuore raportti on hälyttävää luettavaa suomalaisten nuorten miesten kohdalla.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön koulutusvertailusta selviää, että viidennes nuorista miehistämme kuului niin sanottuun NEET-ryhmään (not in employment, education or training), eli he eivät opiskelleet, mutta eivät myöskään olleet työelämässä tai edes hakeneet töitä. Lukuun eivät sisälly esimerkiksi varusmiespalvelusta suorittavat.
Nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista huolimatta näiden nuorten osuus on kasvanut Suomessa melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosikymmenen aikana.
Vuonna 2005 12,2 prosentin 20–24-vuotiaista suomalaismiehistä laskettiin kuuluvan NEET-ryhmään. Viime vuonna näiden nuorten miesten osuus oli noussut jo 21,1 prosenttiin.
Maavertailusta selviää, että suomalaisimiehiä oli kuudenneksi eniten työttömänä tai koulutuksen ja työmarkkinoiden tavoittamattomissa.
Samanikäisten naisten vastaavat luvut olivat alhaisemmat, eivätkä ne ole kasvaneet samaan tapaan. Vuonna 2005 13,9 prosenttia ja vuonna 2015 15,4 prosenttia nuorista naisista ei opiskellut tai ollut muussa koulutuksessa sekä oli vailla työtä.
Kaikkiaan 18,3 prosenttia 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista kuului tähän ryhmään OECD-maiden keskiarvon ollessa 17 prosenttia.
Suomi samassa veneessä EU:n kriisimaiden kanssa
Suomi ja viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoissa talousvaikeuksissa olleet EU-maat olivat vertailussa samassa joukossa.
Suomen lisäksi myös Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa näiden NEET-nuorten osuus oli noussut yli viisi prosenttia kymmenen vuoden aikana.
Kolme vuotta sitten voimaan tullut nuorisotakuu ei näytä purreen nuorten miesten syrjäymiseen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjottiin työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Osa ongelmaa on, että iso osa nuorista, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, ei ilmoittaudu työnhakijaksi. Heitä oli suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä ja naisista lähes yhdeksän prosenttia.
Syitä sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen voivat olla esimerkiksi opintojen keskeytyminen tai se, että ennen varusmiespalvelusta tai sen jälkeen ei heti päästä kiinni työelämään tai opintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoasioista vastaavan johtajan Georg Henrik Wreden mukaan myös huonontunut taloustilanne näkyy tilastoissa nuorten kasvaneena työttömyytenä.
Nykyinen hallitus on vähentänyt edellisen hallituksen kärkihankkeen, nuorisotakuun sekä etsivän nuoristotyön rahoitusta. Sen sijaan on panostettu Ohjaamoihin, joiden idea on koota kaikki nuorille tarkoitetut palvelut saman katon alle. Ohjaamojen ja nuorten verkko-ohjauksen kehittäminen aloitettiin vuonna 2014 edellisen hallituksen aikana.
Päivitys 16.9.2016 klo 11:13: Tarkennettu määritelmiä työvoiman ja opiskelun ulkopuolella olemisesta. 17.9.2016 klo 12.30 korjattu Wreden nimen kirjoitusasu ja täydennetty jutun viimeinen taustoittava virke.