Tervon ja Haanpään yhteinen historia alkaa, kun he tapasivat sanomalehden toimituksessa 1980-luvun lopulla. Siitä alkoi kaksikon suhde, joka on melkein yhtä pitkä kuin Tervon avioliitto.
Ymmärrän paremmin ehkä vaimoani.
Jari Tervo
– Ymmärrän paremmin ehkä vaimoani, mutta hänen kanssaan olenkin ollut pari vuotta pitempään kuin Harrin kanssa, tunnustaa Tervo.
Sanomalehtityöstä on ollut molemmille hyötyä myöhemmissä kirjallisuusammateissa. Vapaaksi kirjailijaksi Tervo heittäytyi vuonna 2005, mutta ehti jo ennen sitä kirjoittaa toistakymmentä teosta.
Harri Haanpää muistaa, että oppi huomaamattaan kustannustoimittajaksi sanomalehdessä kirjoituskoneiden aikakaudella.
– Tein Ilta-Sanomiin haastattelujuttuja nauhalle. Kun purin niitä, niin saattoi tulla 60 liuskaa paperia. Lehteen piti sitten tiivistää kaksi ja puoli liuskaa tekstiä. Siinä oppi käsittelemään tekstiä, kun lehdessä ei ollut silloin editoria.
Itseoppinut kustannustoimittaja
Haanpää myöntää, että kun hän siirtyi lehtityöstä kustannusalalle, niin kukaan ei neuvonut mitä tehdä.
– Olin toki tehnyt Rosa Liksomin kanssa yhteistyötä jo sitä ennen. Se oli raakaa merkintää käsikirjoitukseen. Minulla ei ole ollut väärää kunnioitusta tekstiä kohtaan, kun siirryin kustannusalalle.
Kutsun niitä töhryiksi.
Harri Haanpää
Jari Tervolle Haanpään merkinnät käsikirjoituksiin ovat ensiarvoisen tärkeitä ja tarpeellisia.
– Mitä Harri merkitsee käsikirjoitukseen lyijykynällä, niin siihen pitää suhtautua todella vakavasti, koska hän on 99 prosenttisesti oikeassa siinä merkinnässään.
– Kutsun niitä töhryiksi. Ei ne ole pieniä ja kauniita. Tarjoan vaan omia näkemyksiäni paperilla, kirjailija ottaa ne huomioon tai sitten ei, kertoo Haanpää.
– Me ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta ja olemmekin sopineet, että niin kauan kun meissä on lämpöä päällä, niin kirjoja tehdään yhdessä, julistaa Tervo.
Jari kirjoittaa vaativaa tekstiä
Harri kuvailee Jaria on niin skarpiksi mieheksi, ettei hänelle tarvitse kaikkea rautalangasta vääntää.
Jopa vedosvaiheessa mies paransi tekstiä.
Harri Haanpää
– Yhteistyömme, se alkoi jo Ilta-Sanomien toimituksessa. Kyllä siinä auttaa se, että tunnen Jarin kirjoittamistavan. Hän kirjoittaa kauhean vaativaa tekstiä ja piilottelee sinne kaikkia vinkkejä mitä pitää ottaa huomioon.
Harri Haanpää kehuu, että Tervon uutta romaania, Matriarkkaa, oli ilo tehdä.
– On hienoa, että Jari kun tuli uudelle kustantamolle, niin mies löytää vielä tuossa iässä aivan uuden vaihteen kirjoittamiseen. Tästäkin kirjasta tehtiin useampi versio ja oli ilo nähdä miten Jari kehitti tekstiä joka kirjoituskerran jälkeen. Jopa vedosvaiheessa mies paransi tekstiä aivan yllättävästi, kehuu Haanpää.
Jari Tervon Matriarkka ei ole helppo romaani. Se pureutuu perusteellisesti inkerinsuomalaisten synkkiin vaiheisiin. Tervon ja Haanpään sanoin se on eepos, laaja, kertova tarina ja runoelma yhden kansan kohtalosta.
Asia koskettaa meitä niin läheltä kuin koskettaa voi.
Jari Tervo
– Minua ihmetyttää, että fiksut koulutetut suomalaiset tuntevat kyllä juutalaisten, armenialaisten ja Ruandan kansanmurhan ja jopa meneillään olevan Darfurin kansamurhan. Mutta kun puhutaan inkeriläisten kansamurhasta niin ollaan ihmeissään, että näinkö on käynyt, kertoo kirjailija.
Tervon mukaan inkeriläiset on kantasuomalaisten antama nimi suomea puhuville, lutherinuskoisille, Leningradin-Pietarin ympäristössä asuville ihmisille.
– Kun heiltä kysyttiin toisen maailmansodan aikana, että ketä te olette, niin heillä oli erittäin yksinkertainen vastaus: me olemme suomalaisia. Tämä asia koskettaa meitä niin läheltä kuin koskettaa voi. He ovat suomalaisia, jotka ovat joutuneet kansanmurhan uhriksi, tiivistää Tervo.
Harri syynä kustantamon vaihdokseen
WSOY:n kirjailijana Tervo ehti kirjoittaa yhteensä 36 vuotta ennen siirtymistä Otavalle. Kustantamon vaihdoksen pääsyy oli kustannustoimittaja Harri Haanpään siirtyminen Otava-konsernin leipiin. Uudella kustantajalla Tervo tunnustaa viihtyvänsä kotoisasti.
Seinillä on Sillanpään ja Veijo Meren maalauksia.
Jari Tervo
– Minut on otettu vastaan erittäin lämpimästi. Tietysti pääasia on, että teen Harrin kanssa töitä, sillä ihmiset tekee ihmisten kanssa töitä ja heidän pitää tulla toimeen. Mutta myös semmoinen pieni asia vaikuttaa, että Otavan vanha päälinnake Helsingin Uudenmaankadulla näyttää sisältäkin kustantamolta. Se ei näytä siltä että siellä myytäisiin paperiliittimiä, liimaa tai jotain muuta. Sen huomaa, että siellä on tehty kirjoja toistasataa vuotta, seinillä on Sillanpään ja Veijo Meren maalauksia, Tervo hehkuttaa.
Tervo ensi kertaa kirjapainossa
Jari Tervon uutuuskirja on tuonut isosti vipinää myös Otavan kirjapainoon Keuruulla. Painoalan myllerysten jälkeen Keuruun paino on Suomen suurimpia. Siellä työskentelee 60 henkilöä ja tänä vuonna paino suoltaa ulos 6,5 miljoonaa kirjaa.
Saahan Yleisradiossa kiroilla?
Jari Tervo
Jari Tervo vieraili syyskuun alkupuolella Keuruulla ihastelemassa romaaninsa valmistumista. Kirjailija pyöri liukuhihnojen ääressä innoissaan kuin pikkupoika ja räpsi kännykällä kuvia Matriarkan valmistumisesta painoprosessin eri vaiheissa.
– Saahan Yleisradiossa kiroilla? Tämä on perkeleen hauskaa. En ole koskaan aikaisemmin ollut retkellä, jossa ollaan kirjan valmistumisen äärellä. Tämä on mainio tapa, riemuitsi Tervo ja nappasi isolta kirjalavalta painotuoreen kirjansa ja pussasi sitä rempseästi.
– Kirjani ovat harkittuja rikoksia ja nyt löytyy rikospaikalta yhdestä kirjasta myös minun dna:ta.
Sana on miekkaa vahvempi
Kun Keuruun pioneerirykmentti lakkautettiin, kirjapaino on kunnan ohella entistä tärkeämpi työllistäjä. Jari Tervo letkauttikin kirjapainossa, että sana on miekkaa vahvempi.
Valmistava teollisuuskin pystyy toimimaan Suomessa.
Minna Kokka
Kirjapainoyhtiön toimitusjohtaja Minna Kokka on iloinen kirjailijatähden vierailusta Keuruulla.
– Isot nimikirjailijat ovat aina ilo ja tapahtuma myös tuotannon ihmiselle ja toki keuruulaisillekin.
Kokan mukaan kirjasyksy näyttää hyvältä ja painoyhtiön odotukset ovat korkealla. Yhtiö odottaa liikevaihtonsa kasvavan viime vuoden 10 miljoonasta eurosta 12,5 miljoonaa euroon.
– Ollaan hyvässä kunnossa tässä taloustilanteessa. Kyllä valmistava teollisuuskin pystyy toimimaan Suomessa, kun tehdään asioita vähän fiksummin, linjaa Minna Kokka.
