Hyppää sisältöön

Miksi suomalaisten pitäisi laittaa rahaa kehitysapuun? Tämä ja neljä muuta kysymystä kehitysministerille

Suomen tiukka taloustilanne on kouraissut osan myös kehitysavusta. Kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan jatkossa avun tulee olla entistä tehokkaampaa ja tuloksellisempaa.

Afgaanityttö väliaikaisessa leirissä Afganistanissa tammikuussa 2015. Kuva: Ghulamullah Habibi /EPA
Minna Rinta-Tassi

Kai  Mykkänen (kok.) on toiminut Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä viime kesäkuusta. Hän kertoo Yleisradion haastattelussa ajatuksiaan Suomen kehitysavusta.

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata tai -aluetta olivat viime vuonna Afganistan, Tansania, Mosambik, Nepal, Etiopia, Kenia, Somalia, Sambia, Syyria ja Palestiinalaisalue.

1. Mihin mielestänne Suomen kehitysapu tulee tällä hetkellä kohdentaa?

Kai Mykkänen Kuva: Toni Määttä / Yle

– Erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja koulutus ovat keskeisiä. Lisäksi energian ja veden kasvava tarve on hoidettava ympäristövastuullisesti. Kolmanneksi se, että ilman yrittäjyyden ja yksityisen sektorin jaloille nousemista yksikään maa ei lähde kestävän kehityksen tielle.

– Olemme ohjaamassa Suomen kehityspanoksesta tällä vaalikaudella nimenomaan riskinjakorahoitukseen, yksityisen sektorin investointirahoitukseen, joka on uusi painopiste.

2. Valtion kehitysyhteistyöhön varaama määräraha on pienentynyt viime vuodesta lähes 200 miljoonaa euroa. Mitä ajattelette leikkauksista?

– Minusta oli sinänsä ymmärrettävää, että kun velkaantuminen ja lasten piikkiin eläminen piti lopettaa, kehitysapu ei voinut olla täysin niistä talkoista ulkopuolella.

– Oli kehitysyhteistyövarojen taso 800 tai 600 miljoonaa euroa, oleellisempaa on se, että me todella ohjaamme sen mahdollisimman tuloksellisiin kohteisiin. Tässä suhteessa olen pyrkinyt korostamaan, että jokaisella hankkeella täytyy olla selvät tavoitteet ja niitä täytyy pystyä myös mittaamaan.

– Me pystymme nykyiselläkin potilla saamaan aiempaa enemmän aikaiseksi jos vain tehostamme sitä, miten me sen käytämme.

Me pystymme nykyiselläkin potilla saamaan aiempaa enemmän aikaiseksi.

Kai Mykkänen

3. Suomen talous on tiukoilla, miksi meidän pitäisi laittaa rahaa kehitysapuun?

– Suomessa on paljon vaikeuksia, mutta olemme kuitenkin ihan eri asemassa kuin vaikkapa Syyriassa sodan keskellä, päivittäisessä kuolemanvaarassa ja hädässä olevat ihmiset, tai ihmiset Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ilman sähköä ja puhdasta vettä, ilman tietoa päivän ateriasta.

– Minulle on selvää, että meidän humaaneihin perusperiaatteisiin kuuluu se, että meidän on syytä auttaa näitä ihmisiä nousemaan jaloilleen.

Syyrialainen pakolaistyttö pakolaisleirissä Turkissa. Kuva: Ulas Yunus Tosun / EPA

4. Miten suomalainen voi olla varma, että raha menee perille ja ettei sillä tueta korruptoituneen valtion hallintoa?

– Aina tulee epäillä ja hakea sitä, onko tästä oikeasti hyötyä, ja sitä itsekin tässä talossa teen. Kun yritämme auttaa aidosti vaikeimmassa asemassa, hyvin köyhissä oloissa eläviä ihmisiä, valitettavasti korruptoituneita valtioita ei yleensä voi väistää. Korruptio, huono hallinto ja köyhyys kulkevat käsi kädessä.

Korruptio, huono hallinto ja köyhyys kulkevat käsi kädessä.

Kai Mykkänen

– Emme voi kääntää selkäämme puolelle maailmasta sen takia, että siellä valtio ei toimi niin avoimesti kuin pohjoismaissa toimii.

5. Miten mielestänne kehitysavulla voidaan vaikuttaa maailman pakolaiskriisiin?

– Se on pitkässä puussa rehellisesti sanottuna. On toki turha odottaa, että yhden vuoden humanitaarinen apu ratkaisevasti vaikuttaisi motiiveihin siirtyä paikasta toiseen.

– EU:n yhteisten toimien kautta on aika ajoin siirretty varoja välittömästi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan lähtöalueiden humanitaariseen apuun.

– Olemme Suomessakin tänä syksynä käärineet hihoja siten, että muista hankkeista vapautuvia varoja on siirretty lisää humanitaariseen apuun nimenomaan pakolaisten lähtöalueille. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikki pitkäjännitteisempi, kuten naisten ja tyttöjen koulutus, kestävät vesi- ja energiaratkaisut tai yksityisen sektorin jaloilleen nostaminen jäisivät varjoon, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen sanoo.

Etiopialaistyttö syö maissijauhoa. Kuva: Irada Humbatova / EPA

Suomen kehitysyhteistyömääräraha oli viime vuonna yhteensä 1 016,4 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle summaa leikattiin 817,65 miljoonaan euroon.

Se on ollut takaisku ulkoministeriön budjetista tuetuille kansalaisjärjestöille. Ne ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään ja luopumaan tai lykkäämään kehitysapuhankkeitaan.

Vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat 0,38 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Sen verran YK:n mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa kehitysapua.

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan valtaosa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Entistä harvempi kansalainen leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja. Samoin enemmistö uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä.

Suosittelemme sinulle