Korkeakoulutetut nuoret ovat varsin tyytymättömiä yritysten rekrytointikäytäntöihin. Harva kokee saavansa tarpeeksi palautetta hakuprosessin aikana. Yritysten toivotaan viestivän aina enemmän riippuen siitä, kuinka pitkälle haku etenee.
Miltei kaikki olivat pettyneitä saamaansa palautteen määrään.
Tämä käy ilmi aTalentin tutkimuksesta, johon vastasi liki 800 nuorta pääasiassa talouden, tekniikan ja IT:n aloilta. aTalent on Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistama rekrytointiyritys.
Olen kuullut useista niin huonoista prosesseista, ettei ole saanut mitään palautetta.
Niklas Huotari, toimitusjohtaja, rekrytointiyritys aTalent
Tyytyväisimpiä hakijat olivat avoimeen ja nopeaan viestintään, rekrytointiprosessin henkilökohtaisuuteen, hyvään haastatteluun ja haun nopeuteen. Vastaavasti monet vastaajista olivat pettyneitä yritysten huonoon viestintään, haun monimutkaisuuteen ja hitauteen.
Rekrytointikäytännöillä on aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotarin mukaan vaikutus siihen, miten työnhakijat näkevät yrityksen. Huonoista kokemuksista levitään herkästi tietoa ja yrityksen uudet rekrytoinnit saattavat vaikeutua. Työnantajamielikuva kärsii helposti.
– Olen kuullut useista niin huonoista prosesseista, ettei ole saanut mitään palautetta. Siitä on jäänyt niin huono kuva, ettei ole edes halunnut ostaa kyseisen yrityksen tuotteita enää kaupasta, Niklas Huotari kertoo hakijoiden kokemuksista.
Unohda lehti-ilmoitukset
Sosiaalinen media ja eri nettiportaalit ovat nykyään ne välineet, joiden kautta nuoret etsivät töitä. LinkedIn ja Facebook sekä esimerkiksi Monster-portaali ovat varsin käytettyjä.
– Tutkimuksesta nähdään, että lehti-ilmoitukset ja koulun ilmoitustaulut ovat menneisyyttä, sanoo aTalentin toimitusjohtaja.
Kaupallisen alan työnhakijat käyttivät hieman muita enemmän sosiaalista mediaa työnhaussa, teknillisellä alalla taas työpaikkavierailut koettiin tärkeiksi. IT-alan ihmiset käyttivät työnhaussa enemmän rekrytointiyritysten sivuja ja rekrytointimessuja.
Työtä haettaessa perinteiset hakemuskirje, CV ja henkilökohtainen työpaikkahaastattelu koettiin ihan toimiviksi, mutta ne ovat saaneet rinnalleen myös uusia tapoja. Toisaalta yritysten into käyttää uusia somekanavia koettiin epäonnistuneeksi, jos yritys ei muuten antanut itsestään lupaavaa kuvaa.
Autoritaarisen johtamisen aika on ohi. Nuoret kaipaavat esimieheltä sparrausta ja apua eteenpäin.
Niklas Huotari, toimitusjohtaja, rekrytointiyritys aTalent
Korkeakoulutetut hakijat haluavat työpaikaltaan hyvää ilmapiiriä ja työkavereita, jotta viihtyisivät paremmin töissään. Tällöin esimerkiksi lyhyt kokeilujakso työpaikalla selventää asioita.
– Monet startup-yritykset käyttävät tällaista menetelmää, että tavataan jopa koko yritys ennen rekrytointia ja tehdään joku case yritykselle. Tällöin hakija pääsee näkemään ihan konkreettisesti, mitä työ on ja sopiiko se minulle. Myös yritys näkee, pärjääkö hän työssään, kertoo aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotari.
Työltä kaivataan haasteellisuutta
Nuoret eivät enää halua sitoutua koko työurakseen samaan yritykseen vaan tutkimuksen vastausten perusteella samassa organisaatiossa viihdytään alle neljä vuotta. Työtehtävää pitäisi päästä vaihtamaan parin kolmen vuoden sisään. Työssä eteneminen ja haasteellisuus viihtymisen lisäksi menevät nuorilla usein palkkauksen edelle, kun työpaikkaa valitaan.
Esimiestyöltä odotetaan myös ihmisläheistä otetta ja luottamusta. Työnkulussa pikkuasioihin puuttuva pomo on nuorille kauhistus.
– Autoritaarisen johtamisen aika on ohi. Nuoret kaipaavat esimieheltä sparrausta ja apua eteenpäin. Annetaan vastuuta ja vapautta järjestää työ omalla tavalla, sanoo Niklas Huotari.