Ammattiautoilijat voivat sekä varoittaa poroista että saada varoituksen tiellä olevista poroista puhelimeensa. Kun sovellus tulee kaikkien käyttöön, poroista voivat jatkossakin varoittaa vain ammattiautoilijat. Jokainen sovelluksen ladannut saa kuitenkin varoitukset omalle laitteelleen.
Miksi tavalliset tienkäyttäjät eivät voi jatkossa varoittaa poroista sovelluksen kautta?
– Varoittajien joukko halutaan pitää luotettavissa käsissä. Se, joka saa porovaroituksen, voi olla varma, että sen on antanut luotettava taho ja rekisteröitynyt käyttäjä. Meillä se on ammattiautoilija. Tämä on ihan yleinen toimintatapa muissa älyliikennepalveluissa, että käyttäjä pitää olla tunnistettu ja varoitus pitää olla vahvistettu, projektipäällikkö Maria Timo-Huhtala Lapin ely-keskuksesta sanoo.
Käyttäjille maksuton sovellus julkaistaan vuoden 2017 lopulla Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille.
Lapin ely-keskus on jakanut ammattiautoilijoille juhannuksen jälkeen maksutta runsaat 600 älypuhelinta, joissa on kokeiluvaiheessa oleva porokello-sovellus. Sovellus on käytössä monessa bussissa, taksissa, ambulanssissa ja raskaan liikenteen ajoneuvossa.
Kun kuljettaja huomaa poron tiellä tai tien lähellä, hän varoittaa muita painamalla nappia sovelluksessa. Tämä saa kaikkien 750 metrin säteellä ajavien, samalla sovelluksella varustetut kännykät kilkattamaan porokellon ääntä. Varoitus on voimassa tunnin ajan. Varoituksia annetaan tällä hetkellä noin 500–1 000 kappaletta päivässä.
Kiitosta ammattikuljettajilta
Ely-keskus kysyi kokeiluun osallistuneilta ammattiautoilijoilta kokemuksia sovelluksen käytöstä. Netin kautta tehty kysely lähetettiin viime viikolla 457 kuljettajalle, joista 110 vastasi. Vastausten perusteella 94 prosenttia käyttäjistä on tyytyväisiä sovellukseen, 75 prosentin mielestä sovellus on varoittanut poroista oikeassa kohtaa ja 95 prosenttia uskoo, että sovelluksen avulla voidaan vähentää porokolareita. Sovelluksen tavoite on juuri tämä: vähentää tai tarkemmin sanoen puolittaa porokolarien määrä nykyisestä, noin 4 000 vuosittaisesta törmäyksestä vuoteen 2020 mennessä.
– Kahden kuukauden kokeilun perusteella ei voi vielä sanoa, miten sovellus on vaikuttanut porokolareiden määrään, johtaja Jaakko Ylinampa Lapin ely-keskuksesta toteaa.
– Porokolareiden suma alkaa vasta nyt, kun tulee liukasta ja pimeää. Uskon, että kolareiden määrä pienenee, toimistopäällikkö Matti Särkelä Paliskuntain yhdistyksestä sanoo.
Suurin osa porokolareista aiheuttaa vahinkoja porojen lisäksi autoille, mutta kuljettajat saavat vammoja niissä hyvin harvoin. On erittäin harvinaista, että ihminen kuolee porokolarin seurauksena.
Osa käyttäjistä haluaisi, että varoitukset olisivat voimassa tuntia lyhyemmän ajan esimerkiksi vilkkaimmin liikennöidyillä teillä. Jotkut taas moittivat sitä, että sovellus kuluttaa kännykän akkua niin runsaasti, että puhelin on hyvä pitää latauksessa ajon aikana.
Vuosien taistelu
Porokolareita on yritetty vähentää vuosien ajan erilaisilla konsteilla, muun muassa levittämällä kanankakkaa teiden varsille ja maalaamalla heijastavaa maalia porojen sarviin.
– Porokello-sovellus on huomattavasti halvempi kuin aiemmit konstit. Teiden varsien raivaaminen olisi paras tapa vähentää porokolareita, mutta se tulisi huomattavasti tätä kalliimmaksi, Särkelä toteaa.
Särkelä haluaa kiittää ammattiautoilijoita myönteisestä suhtautumisesta kokeiluun.
– Olen jututtanut noin sataa kuljettajaa. Heistä vain yksi kieltäytyi kokeilemasta sovellusta, mutta lupasi viedä siitä tietoa nuoremmille kollegoilleen samassa firmassa.
Testipuhelimia vielä jäljellä
Ely-keskuksella on vielä runsaat 300 porokello-sovelluksella varustettua puhelinta jaettavana ammattiautoilijoille.
– Kokeilusta kiinnostuneita kehotetaan ottamaan nopeasti yhteyttä Lapin ely-keskukseen, Ylinampa sanoo.
Porokelloa on kehitetty projektissa, jota vetää Lapin ely-keskus. Projekti päättyy ensi vuoden lopulla. Sen jälkeen poroista kerätty data jaetaan muiden sovellusten ja muun muassa navigaattorien käyttöön.
Projekti maksaa runsaat 600 000 euroa. Rahoituksesta noin 95 prosenttia tulee valtiolta Liikenneviraston kautta. Hankkeessa ovat mukana myös muun muassa Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Here, SKAL, Vtraffic, Tunturi-Lapin testialue Aurora, DNA, ja Suomen Taksiliiton Lapin lääninyhdistys.