Nuoren päätöksenteko terveydenhuollossa ei saa olla painostettua eikä pakotettua vaan riippumatonta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, puhutaan tietoisesta suostumuksesta tai tietoisesta kieltäytymisestä hoidosta, selittää Kainuun keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Riitta Suokas.
– Kaikissa lasta koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Kaikki lapsen hoitoa koskevat päätökset pyritään tekemään yhteisymmärryksessä lapsen kanssa.
Yleensä ikänsä mukaisesti kehittynyttä 15 vuotta täyttänyttä nuorta pidetään lain mukaankin kykenevänä päättämään omista asioistaan ja hoidostaan.
– Alaikäisen kypsyys ja itsemääräämisoikeus edellyttävät kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä saatavilla olevan tiedon perusteella ja kykyä ymmärtää päätösten seuraukset, sanoo Suokas.
Alle 12-vuotiaallakin on päätösvaltaa
Terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, tekee arvion alaikäisen kypsyydestä ja kyvystä päättää omasta hoidostaan. Arvion tekemistä ei ole ohjeistettu.
– Se perustuu keskusteluun alaikäisen kanssa, jolloin kartoitetaan hänen tietotasoaan ja ymmärrystä sekä vuorovaikutustaitojaan, kertoo ylilääkäri Riitta Suokas.
Ammattihenkilön on annettava päätöksen tueksi riittävästi tietoja, jotka kerrotaan nuoren ikä huomioiden.
Suokkaan mukaan on tärkeää varmistaa, että alaikäinen todella ymmärtää millaisesta asiasta on kyse.
– Alle 12-vuotiaat voivat päättää vähäisistä toimenpiteistä, esimerkiksi haluavatko paikallispuudutuksen vai humausnukutuksen nivelten paikallishoidon yhteydessä.
– Potilaslain ja mielenterveyslain mukaan 12 vuotta täyttänyt lapsi pystyy jo muodostamaan mielipiteensä ja osallistumaan päätöksentekoon oman hoitonsa suhteen.
Alaikäinenkin on sairautensa asiantuntija
Pitkäaikaissairautta, esimerkiksi diabetesta, suolistosairautta tai lastenreumaa, sairastava nuori kasvaa usein hyväksi asiantuntijaksi omassa sairaudessaan, jolloin hän pystyy ottamaan osaa hoitopäätösten tekemiseen.
– Nuori alkaa käydä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla yksin ilman huoltajaa ja alkaa huolehtia esimerkiksi reseptien uusimisesta ja ajan varaamisesta, sanoo Kainuun keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Riitta Suokas.
Käytännön potilastyössä esimerkiksi kroonista sairautta sairastavaa alaikäistä pyritään jo varhain aktivoimaan osallistumaan omaan hoitoonsa.
– Lapsi ottaa vähitellen enemmän vastuuta vanhemmiltaan tai huoltajaltaan.
Omakanta avataan myös alaikäisille
Kelan Omakanta on palvelu, josta ihminen näkee omat sähköiset reseptinsä ja voi tarkastella myös terveystietoja. Tiedoista näkee muun muassa mihin asti resepti on voimassa.
Toistaiseksi alaikäiset eivät ole voineet asioida palvelussa, mutta se avataan tämän vuoden aikana myös alaikäisille. Palvelua voivat jatkossa käyttää ne, joilla on asianmukaiset tunnistautumisvälineet: pankkitunnisteet, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.
– Kyllähän tuokin perustuu lakiin. Aiemmin laissa luki, että palvelu on 18 vuotta täyttäneille. Tuo lause on sittemmin poistettu, sanoo Kelan viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalko.
Ammattihenkilön on annettava päätöksen tueksi riittävästi tietoja, jotka kerrotaan nuoren ikä huomioiden.
Riitta Suokas
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sähköistä Omasote-palvelua voivat käyttää jo 15-vuotiaat. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että tässä iässä saa käyttöön mobiilivarmenteen tai verkkopankkitunnukset, yhtymästä kerrotaan.
Kainuun soten tietohallintojohtaja Veijo Romppainen sanoo, että valta on yhä lapsen vanhemmalla. Mobiilivarmenteen ja verkkopankkitunnuksen saa huoltajan suostumuksella.
– Pankit ja operaattorit myöntävät alaikäisille tunnistusvälineitä huoltajan suostumuksella. Tällöin huoltaja ikään kuin päättää, salliiko hän huollettavilleen ylipäätään mahdollisuuden sähköiseen asiointiin, Romppainen sanoo.