Stressi­testi

Kiire on useimmille ohimenevä tunne korvien välissä, mutta pitkään jatkuneena se alkaa tuntua myös kehossa ja voi johtaa pahimmillaan jopa kuolemaan. Mittasimme, miten raha-asiat, lasten kaitseminen ja rikosten kohtaaminen vaikuttavat kiireen ja stressin kokemiseen – ja miten näiden alojen ammattilaiset siitä selviävät.

Kiire on ennen kaikkea yksilöllinen tunne ajan riittämättömyydestä. Kiireen vaikutukset kehoomme voivat kuitenkin olla fyysisiä: sydämen syke nousee, verenpaine kasvaa ja kainalot hikoavat. Hetkellisesti kiire voi olla positiivinen asia, mutta pitkään jatkuneena sen vaikutukset alkavat kuormittaa mieltä ja kehoa. Siksi omaa kiirettä olisi hyvä pystyä hallitsemaan.

Selvitimme yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa kolmen hektisessä ammatissa työskentelevän ihmisen kiirettä, stressiä, kuormittumista ja palautumista. Poliisi, osakemeklari ja lastentarhanopettaja pitivät useita päiviä Firstbeat-mittaria, joka kertoo ympärivuorokautisen sykevälimittauksen avulla, kuinka keho reagoi erilaisissa arjen tilanteissa. Lisäksi heiltä kysyttiin omia arvioita kiireestään ja stressistään.

Mittauksessa selvisi, miten poliisin yövuorossa partiointi vaikuttaa suoraan unen laatuun, miten ruuhkavuosia elävä osakemeklari saa hengähdystauon töissä ja kuinka paljon lastentarhanopettaja on joka päivä liikkeellä.

Tulosten avulla saimme myös tarkkaa tietoa heidän stressireaktioistaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Eli juuri niistä asioista, jotka vaikuttavat kiireen tunteeseen. Näin eri alojen ammattilaiset kertovat, miten kiireestä voi selviytyä.

Poliisin työ on liikkuvaa eikä huomio voi herpaantua. Yleinen järjestyksenvalvonta on osa vanhemman konstaapelin Tuire Joutsenvuon työtä.

Vanhempi konstaapeli Tuire Joutsenvuo on yövuorossa. Joutsenvuo ja hänen partiokaverinsa on hälytetty Helsingin Kannelmäkeen, mutta yhtäkkiä hälytyskeskuksen kautta tulee kiireellisempi tehtävä. Kaksi ihmistä on jäänyt suojatiellä auton alle.

Joutsenvuosta tuntuu, että kroppa menee hetkellisesti kierroksille. Se näkyy mittaustuloksissa pulssin nousuna.

Kun Joutsenvuo ja hänen partiokaverinsa saapuvat, paikalla ovat jo pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt ja kaksi poliisipartiota. Auton alle jääneitä hoidetaan kadulla.

Uhrien vointi käy vielä myöhemminkin Joutsenvuon mielessä, mutta sitä ei voi jäädä miettimään loputtomasti. Muuten poliisin työtä ei voisi tehdä.

Muuten yövuoro on ollut rauhallinen. Työtehtävät ovat olleet tavanomaisia: humalaisia, häiriköintiä, kotihälytyksiä.

12-tuntinen työvuoro päättyy aamuseitsemältä. Joutsenvuo ajaa Pasilasta kotiin Vantaalle. Kotona hän nukahtaa välittömästi. Niin käy aina yövuoron jälkeen.

Voimavarat, stressireaktiot ja palautuminen

Yleensä tehtävät ehtii hoitaa yksi kerrallaan

Sykevälimittauksen alussa Tuire Joutsenvuo on juuri palannut lomalta töihin Helsingin poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksikköön. Olo on hyvä: hän on unelma-ammatissaan ja töihin on ollut mukava palata. Vuorotyö maistuu.

Hän ei koe työtään erityisen stressaavaksi, sillä vaikka tehtäviä on paljon ja välillä kiire on kova, yleensä tehtävät ehtii Helsingissä hoitaa yksi kerrallaan ja seuraava päivä alkaa puhtaalta pöydältä. Työpäivä on yleensä nollattu, kun hän ripustaa haalarit naulakkoon ja lähtee pyöräilemään kohti kotia.

– Joskus saattaa käydä vielä kotonakin hieman kierroksilla, mutta se ei ole mitään ylitsepääsemätöntä stressiä.

Joutsenvuo koki rikostutkijan työn kiireisemmäksi. Rikosjuttuja oli pöydällä kymmeniä ja niitä tuli aina lisää. Tutkinnat saattoivat kestää pitkään.

– Silloin asiat, joita piti seuraavana päivänä hoitaa, pyörivät iltaisin mielessä.

Kiireessä on lähtökohtaisesti kyse subjektiivisesta kokemuksesta ajan riittämättömyydestä. Vanhempi tutkija ja psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kuitenkin huomauttaa, että kiireellä voi olla heijastuksia myös elimistön toimintoihin kuten sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja autonomiseen hermostoon.

Kiire puolestaan voi aiheuttaa stressiä. Stressi taas voi liittyä muihinkin asioihin kuin kiireeseen.

Sopiva kiire töissä on Tuire Joutsenvuon mielestä vain hyväksi.

– Niin, että tekemistä riittää ja pysyy virkeänä yölläkin, mutta tehtävät ehtii hoitaa kunnolla, jotta itsellekin jää hyvä mieli.

Hektisimpinä päivinä parasta kiireenhallintaa Joutsenvuon mielestä on keskittää ajatuksensa meneillään olevaan tehtävään.

Yövuorossa elimistö toimii luontaisen rytmin vastaisesti

Joutsenvuo on raportoinut molemmat mittaukseen kuuluneet työpäivät – iltavuoron ja yövuoron – rauhallisiksi, mutta hänen elimistönsä on mittausjakson työvuorojen aikana jatkuvassa vireystilassa.

Työterveyslaitoksen erikoislääkärin, dosentti Arja Uusitalon mukaan on tyypillistä, että työpäivän aikana näkyy paljon stressireaktioita eli vireystilan nousua, joka voi olla negatiivista tai positiivista. Negatiivinen stressi on pitkään kestäessään haitallista, positiivinen stressi taas voi syntyä esimerkiksi innostuksesta ja keskittymisestä. Työpäivän aikana olisi joka tapauksessa hyvä olla myös palautumisjaksoja.

– Se kertoo, että työssä ei ole liikaa kuormitusta, Uusitalo selventää.

Tulokset on kuitenkin suhteutettava myös poliisin työn hektisyyteen ja liikkuvuteen, hän lisää. Poliisilla elimistön vireystila voi olla helposti päällä myös siksi, ettei koskaan tiedä, mitä hälytyksissä on oikeasti odotettavissa.

– Lisäksi yövuorossa jatkuva vireystila on ymmärrettävää, sillä elimistö toimii luontaisen rytmin vastaisesti. Ihminen yrittää pysyä hereillä ja vireänä yöstä huolimatta.

Vuorotyö näkyy: Palautuminen kestää yllättävän kauan

Yövuoron jälkeen Joutsenvuon herätyskello soi poikkeuksellisen aikaisin kampaajan takia. Häntä väsyttää, sillä unet jäivät lyhyeksi. Palautuminen jääkin unijakson aikana heikoksi. Tiedossa on onneksi rento lepopäivä, ja loppupäivä kuluu sohvalla rikossarjaa Netflixistä katsellen.

Mittausjaksolle sattuu vielä kaksi vapaapäivä. Niihin kuuluu Joutsenvuolle tärkeitä rentoutumiskeinoja: ajanviettoa avopuolison kanssa, koiran ulkoiluttamista ja omia treenejä. Poliisit ovat yleensä urheilullisia, eikä Joutsenvuo ole poikkeus. Se näkyy myös mittauksessa: hän harrastaa ihanteellisesti liikuntaa terveysvaikutusten näkökulmasta.

Joskus kiire hiipii Joutsenvuollakin vapaa-ajalle. Hän saattaa sopia liikaa menoja, ja muistisairaan läheisen asioiden hoitaminen kuormittaa. Joutsenvuo kuitenkin uskoo, että elämä on juuri niin kiireistä kuin siitä itselleen tekee.

– Lapsia ei ole, joten joku voisi olla sitä mieltä, että en tiedä oikeasta kiireestä mitään, hän naurahtaa.

Mittausjakson vapaapäiviin kiireitä ei osunut. Siitä huolimatta hän alkaa palautua työpäivistä kunnolla vasta kolmantena vapaapäivänä. Yövalvomisen jälkeen elimistöä ei saa noin vain rauhoittumaan.

– Vuorotyö kuormittaa enemmän, erikoislääkäri Arja Uusitalo huomauttaa.

Uni ei rentouta Tuire Joutsenvuota täysin yhtenäkään yönä. Hän menee nukkumaan toisena vapaapäivänä iltakymmeneltä, mutta elimistö alkaa rauhoittua vasta neljä tunnin kuluttua.

Joutsenvuon voimavarat ovat vielä kolmantenakin vapaapäivänä lähtötasoa alempana. Niin käy, jos palautumista on liian vähän verrattuna kuormitukseen.

Hän on tuloksista yllättynyt. Yleensä ensimmäinen lepopäivä yövuoron jälkeen hankala, mutta muuten hän on kokenut palautuneensa hyvin.

– On yllättävää, että yövuoron jälkeen palautuminen kestää niin kauan.

Osakemeklarin työ vaatii hyvää keskittymiskykyä, sillä työssä liikkuu miljoonien eurojen rahasummat ja virheet voivat tulla todella kalliiksi.

Mikko Heinosen älypuhelimen herätyskello soi jokaisena arkiaamuna klo 6.45.

Siitä alkaa noin tunnin ja vartin kestävä "prosessi". Sen aikana Heinonen auttaa 6-vuotiasta tytärtään ja 4-vuotiasta poikaansa muun muassa aamupalaleipien voitelussa, hampaiden harjaamisessa ja vaatteiden vaihdossa.

Pienet lapset tarvitsevat apua lähes kaikessa. Jos Heinonen ei ohjaisi lasten toimintaa, istuisivat he vielä kello kymmeneltä pyjamat päällä sängyssä. Ruuhkavuosia elävän perheenisän kiireiset aamurutiinit näkyvät mittaustuloksissa.

Elimistön stressireaktiot nousevat heti heräämisen jälkeen.

– Töihin lähtiessä olen jo hieman kuormittunut. Se on tosin nyt vähentynyt, kun lapset eivät ole enää niin pieniä.

Välillä työpaikalla on tuntunut rauhallisemmalta kuin kotona, vaikka Heinonen työskentelee osakemeklarina melkein sadan ihmisen ympäröimänä puheensorinan ja puhelimien pirinän täyttämässä avokonttorissa.

TTL:n vanhemman tutkijan Mikael Sallisen mukaan perhe-elämä voi todella kuormittaa töitä enemmän.

– Pääsääntöisesti se menee kuitenkin niin päin, että työstä tulee stressiä vapaa-aikaan, Sallinen selventää.

Voimavarat, stressireaktiot ja palautuminen

Vastuussa isoista rahasummista

Työasiat aiheuttavat Mikko Heinoselle joskus stressiä ja tulevat häiritsemään yöunia. TTL:n Sallisen mukaan unien heikentyminen ei ole tavatonta silloin, kun ihminen kokee jatkuvaa kiirettä.

Erityisesti stressi heikentää unta, sen laatua ja unen palauttavaa vaikutusta sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Se voi johtaa Sallisen mukaan noidankehään.

– Kiireessä työn vaatimustaso on kasvanut, mutta palautuminen heikentynyt. Pidemmällä aikavälillä siinä joutuu lisäämään omaa ponnistelua pystyäkseen ylläpitämään kiireistä työtahtia.

Ei ole ihme, että työasiat pyörivät välillä Heinosen mielessä vapaa-ajalla, sillä hänen asiakkaidensa toimeksiannot ovat usein miljoonien eurojen arvoisia. Asiakkaat vaativat toimeksiantojensa toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin tilanteet töissä voivat olla todella stressaavia.

Heinosen asiakas saattaa esimerkiksi soittaa ja ilmoittaa haluavansa myydä suuren määrän osakkeita lyhyessä ajassa, joka täytyy saada tehtyä pörssissä vaikuttamatta osakkeen hintaan. Jos joku menee pieleen, asiakkaalle ei välttämättä kelpaa vain se, että on yrittänyt parhaansa.

– Jos tulos ei miellytä, niin saatetaan tulla puhelinlankoja pitkin, Heinonen kertoo.

Työhön liittyy arvaamattomuutta

Osakemeklarin työn kiireisyys ja stressaavuus riippuu paljon päivästä. Joskus markkinoilla on hiljaista, mutta milloin tahansa voi "räsähtää tilanne päälle". Tämä on asiantuntijatöissä hyvin tyypillistä.

TTL:n tutkija Minna Toivasen mukaan aikaa ei voikaan koskaan täysin hallita ja ennakoida, joten ajankäyttöön liittyy aina arvaamattomuutta. Jos työntekijöillä on jatkuva kiire, pitäisi työpaikoilla miettiä työn organisointia ja resursseja, että tehtävät voidaan hoitaa kunnolla.

– Ajanhallinta ei koskaan voi olla vain yksittäisen työntekijän kannettavana oleva asia, Toivanen sanoo.

Heinosen mittausjaksolla yllättäviä tilanteita tai tulipalokiirettä ei töissä sattunut. Hänelle osui jopa poikkeuksellisen rauhallinen päivä, kun syyskuun ensimmäisenä maanantaina USA:n osakemarkkinat olivat kiinni maan kansallisen vapaapäivän Labor Dayn tiimoilta.

– Kauppaa käytiin vähemmän, kun ei tullut amerikkalaisten pörssien avautumisesta johtuvaa piikkiä iltapäivällä.

Vaikka rauhallisuus sai Heinosen päivän tuntumaan tylsältä, sen ansiosta hänen elimistönsä stressireaktiot olivat työpäivän aikana lähes olemattomia ja hän palautui merkittävästi.

– Vaikea nähdä, että yhtä rauhallista päivää tulisi pian uudelleen, Heinonen arvelee.

Penkkiurheilusta suurimmat stressit

Työn ja perhe-elämän kiireistä irrottautumiseen on Heinosella aina auttanut urheilu. Entinen kilpatason tennispelaaja rentoutuu parhaiten pelikentällä.

– Laji voisi olla melkein mikä tahansa. Tärkeintä, että voin keskittyä vain siihen urheilusuoritukseen, eikä tarvitse miettiä vaikka vihaisia asiakkaita.

Viime aikoina Heinonen ei ole pystynyt urheilemaan, koska lievä polvivamma on rajoittanut liikkumista. Rentoutumista hän kuitenkin koetti edesauttaa katsomalla televisiosta Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen MM-karsintaottelun.

– Jalkapallopelin katsominen oli todella turhauttavaa, varmaan stressaavin hetki koko iltana, Heinonen muistelee huvittuneena.

Rauhallisen maanantain mittapuulla jalkapallopeli todella nosti Heinosen elimistön stressireaktiot punaiselle ja myös sydämen syke nopeutui. Penkkiurheilun tiedetäänkin tutkimusten perusteella nostavan sydänkohtauksen riskiä.

– Urheilun seuraaminen tuottaa ihmisille adrenaliinia ja lisää stressiä, joten pumppu on kovemmilla, TTL:n erikoislääkäri Arja Uusitalo kertoo.

Heinosella peli aiheutti lähinnä hetkellistä hermojen kiristymistä. Kokonaisuudessaan perheenisän voimavarat ja jaksaminen kasvoivat mittausjakson aikana. Tämä oli Heinoselle yllätys, sillä hän luuli nukkuvansa liian vähän.

– Aina tuntuu väsyttävän, mutta on hyvä tietää palautuvansa yön aikana, Heinonen summaa.

Suomen jalkapallomaajoukkueen peli aiheutti Mikko Heinoselle pulssin nousua ja stressireaktioita. Heinonen myöntääkin eläytyvänsä Suomen peleihin voimakkaasti.

Lasten leikin ohjaaminen on olennainen osa lastentarhanopettajien tekemää varhaiskasvatustyötä. Aamupäivän ulkoilun jälkeen Saara Pekkinen rauhoittaa tilannetta muistipelin avulla ennen lasten ruokailua.

– Saara, mun pallo meni puskaan, tuu auttaan, poika huutaa ja juoksee kohti lastentarhanopettajaansa Saara Pekkistä.

Espoon Luhtaniityn päiväkodin pihalla kirmaa aurinkoisena päivänä kymmeniä muitakin lapsia. Menoa ja meteliä riittää, mutta Pekkinen kuuntelee pojan asian pihalla tyynesti.

Työpäivän aikana lapset puhuttelevat opettajaansa kymmeniä ellei jopa satoja kertoja. Aiheet vaihtelevat huolista ilon kiljahduksiin. Pekkisen vetämän Timotei-ryhmän 3–5-vuotiaat lapset tarvitsevat aikuisen tukea etenkin leikeissä ja hoitoon liittyvissä asioissa.

– Lapset huomaavat nopeasti, jos aikuinen on stressaantunut. Työssä on olennaista, että pystyy toimimaan paineessa ammattitaitoisesti ja rauhallisesti, Pekkinen toteaa.

Töiden alkaminen kesälomien jälkeen on päiväkodeissa aina kiireistä aikaa. Lasten ryhmät ja niitä kaitsevat työtiimit yleensä vaihtuvat ja ryhmiin tulee uusia lapsia.

– Työkauden aloitus stressaa aina jonkin verran, Pekkinen myöntää.

Voimavarat, stressireaktiot ja palautuminen

Töissä ollaan liikkeessä lähes jatkuvasti

Päiväkodin arkirytmin pyörittämisessä riittää tekemistä. Pekkisen ja kahden muun aikuisen vastuulla on yhteensä 24 lasta. Luppoaikaa ei päivän aikana pääse juuri syntymään.

– Joka päivä pitää olla aika tehokas ja tehdä asiat nopeasti, että kaikki tulee hoidettua.

Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan naisvaltaisilla aloilla kiirettä koetaan hieman yleisemmin kuin muissa töissä. Kiirettä koetaan erityisesti julkisella sektorilla ja kuntapuolella, missä on tehty paljon supistuksia.

– Hoitoalalla varmasti suurin syy on se, että siellä on liian paljon työtehtäviä suhteessa aikaan ja resursseihin, että ei vain kädet riitä, tutkija Minna Toivanen sanoo.

Päiväkodeissa henkilökunnan kiire näkyy käytännössä. Työpäivän aikana pyyhitään hiekkoja lattialta, riisutaan ja puetaan vaatteita lapsille, pestään heidän käsiä ja autetaan vessakäynneissä, nukutetaan päiväunille, pidetään sylissä ja niin edelleen.

– Työ on jatkuvaa liikettä, Pekkinen kuvailee.

Saara Pekkinen on työpäivänsä aikana harvoin paikoillaan, mikä nostaa sydämen sykettä. Kuvaajassa työpäivän aikana kertynyt liikunta näkyy vaaleansinisenä.

Työ ei voi olla koko ajan ponnistelua

Jatkuvassa liikkeessä oleminen näkyy myös Pekkisen mittaustuloksissa, jotka rekisteröivät työpäivistä noin puolet kevyeksi liikunnaksi.

Loput päivästä oli stressireaktioita. Pekkisen sydämen keskisyke ja hengitystiheys olivat myös keskivertoa korkeammat. Stressireaktioiden määrä yllätti.

– Ajattelen, että töissä päivittäin tapahtuva liikunta on hyvä asia. Toki ihanteellista olisi, jos päivän lomassa olisi hetkiä, että pystyisi rentoutumaan, Pekkinen pohtii.

Siinä, mikä on sopiva työtahti, on suuria yksilöllisiä eroja. TTL:n vanhemman tutkijan Mikael Sallisen mukaan hyvä työtahti on usein sellainen, että joutuu kyllä ponnistelemaan, mutta ei kohtuuttomasti.

– Jotkut kokevat mielekkäänä sen, että on pieni kiire työssä. Se pitää "draivin" päällä. Toisille sama kiire voi olla häiritsevä tekijä eli se haittaa keskittymistä. Mitä enemmän yksilöllisiä eroja voidaan tehtävänkuvissa ja työtahdissa ottaa huomioon, sitä parempi, Sallinen sanoo.

Usein toistuva tai jatkuva kiire on kuitenkin työturvallisuus- ja terveysriski. Pekkisenkin voimavarat olivat mittausjakson aikana vähentyneet.

Vapaa-ajalla suorittaminen lisää kiirettä

Lapset ovat kerääntyneet pieneen piiriin Pekkisen ympärille ja seuraavat opettajaansa herkeämättä. Menossa on muistipeli, jossa Pekkinen piilottaa pieniä esineitä liinan alle, mutta poistaa sieltä aina vaivihkaa yhden. Lasten pitää sitten arvata, mikä esine puuttuu.

Se käy lapsilta helposti. Pienten onnistumiset tuovat opettajan kasvoille hymyn. Pekkinen on kutsumusammatissaan.

– Vaikka olisi paljon kiirettä, lasten maailma tuo iloa. Myös työyhteisön hyvä henki on korvaamaton, hän sanoo.

Työpäivien jälkeen Pekkinen ei laita autossa radiota päälle. Hän kaipaa hiljaisuutta, sillä päälle parista kymmenestä lapsesta lähtee ääntä niin hyvässä kuin huonossa.

– Harvassa työpaikassa on näin kovaa meteliä.

Työn vastapainoksi Pekkinen pyrkii vapaalla ollessaan rentoutumaan. Hän käy uimassa, pyöräilemässä ja lenkeillä. Työasiat eivät yleensä pyöri mielessä vapaa-ajalla. Mittausjaksolla palautuminen oli kuitenkin vapaalla jäänyt vähäiseksi.

Pekkinen oli lähtenyt aviomiehensä kanssa koko viikonlopun kestävälle reissulle ystävien luokse Hankoon. Stressireaktiot alkoivat jo perjantaina pakkaamisesta ja jatkuivat lähes koko viikonlopun ajan.

– Ystävien luona kyläily näkyy harvoin mittauksissa palauttavana toimintana, TTL:n erikoislääkäri Arja Uusitalo huomauttaa.

Nyt Pekkisen kiireiden pitäisi olla hellittämässä. Päiväkodin lapset alkavat jo tottua uusiin rytmeihin.

Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan elämän ei tarvitse ollakaan täysin stressivapaata, sillä riittävä palautuminen ja sopiva päivärytmi pitävät kiireen haittoja kurissa.

Pekkinen aikookin kiinnittää omaan jaksamiseensa entistä enemmän huomiota ja muistaa levätä.

– Rauhallisempia päiviä odotellessa, hän sanoo.