Helsingin itäisissä kaupunginosissa muhii Tukholmasta tuttu trendi. Lähiöihin on syntynyt useita kiinnostavia ja kunnianhimoisia ravintoloita, joihin tullaan syömään kauempaakin. Aiemmin lähiöpaikat miellettiin lähinnä tunkkaisiksi kuppiloiksi, joissa tarjotaan yhdentekevää ruokaa. Ei enää.
– Esimerkiksi herttoniemeläinen Treffi Pub & Bistro on tehnyt hyvää työtä yhdistämällä laadukkaan ruoan ja rennon meiningin, sanoo Hannan soppa -blogin (siirryt toiseen palveluun) emäntä, ruokabloggari Hanna Hurtta.
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikön Milla Visurin mukaan lisääntyvä kiinnostus paikallisia palveluja kohtaan on kansainvälinen ilmiö.
– Lähiöravintoloiden nousu liittyy uskoakseni juuri tähän: oma asuinpaikka ja sen pienet salaisuudet ovat muuttuneet houkutteleviksi.
Kun herttoniemeläinen Treffipubi muuttui pari vuotta sitten sunnuntaibrunsseja ja avotulella grillattuja burgereita tarjoavaksi Treffi Pub & Bistroksi, asiakkaiden kirjo laajentui. Nyt syömässä käy väkeä Herttoniemen rannan pukuihmisistä nuorisokodin asukkaisiin. Ja sijainti metroaseman tuntumassa on keittiöpäällikön mukaan silkkaa bonusta, bistroon tullaan kauempaakin.
– Mutta kanta-asiakkaista on aina pidettävä huolta ja kuunneltava heitä, oli kyse sitten televisiokanavan valinnasta tai lounaslistasta, sanoo Treffi Pub & Bistron keittiöpäällikkö Topi Keskisarja.
Saako lähiöravintola hienostella?
Onko riski, jos lähiöravintolassa hifistellään liikaa ruoan kanssa? Erilaistuminen ja luottaminen omaan juttuun voi olla päinvastoin mahdollisuus, Milla Visuri uskoo.
– Hurjempi esimerkki on peräisin Lontoosta: siellä on avattu ravintola, johon voi mennä alasti syömään. Kaikenlaista siis totisesti löytyy.
Treffi Pub & Bistron listalla on aina tuoretta hummeria, mutta keittiöpäällikön mukaan lähiöravintolassa perusruoan tulee olla rehellistä, annoskokojen ja hinta-laatusuhteen kohdillaan.
– Monet syövät meillä useita kertoja viikossa, joten 150 euron menut eivät kuulu tänne, Topi Keskisarja sanoo.
Tukholmasta mallia
Kaupungin ruokastrategi Milla Visurin mukaan Tukholma ja itse asiassa koko Ruotsi on jo pitkään tehnyt työtä ruokakulttuurin nostattamiseksi.
– Siellä eri toimijat ovat löytäneet omat roolinsa ja saaneet yhdessä aikaiseksi hienoja juttuja. Tämä on nähtävissä nyt myös Helsingissä.
Topi Keskisarja kertoo itsekin hakeneensa vaikutteita juuri Tukholmasta. Sieltä löytyi idea, että hyvän illallisen jälkeen voi jäädä samaan paikkaan juhlimaan: tanssilattia aukeaa ja illallispaikka muuttuu yökerhoksi.
– Meilläkin on omat iltansa livemusiikille. Tosin on ollut vaikeaa valita musiikkia niin, että se tukee koko ravintolan muuta toimintaa ärsyttämättä ruokailijoita ja kanta-asiakkaita.
Onko teillä aikeita laajentaa konseptia muihin lähiöihin tai muihin kaupunkeihin?
– Ihmisiä ja niiden luomaa henkeä ei voida monistaa, mutta ideoita toki voidaan kopioida. Tämä taisi olla aika salaperäinen vastaus, Topi Keskisarja myhäilee.
Roihuvuoren pieni kuuluisuus
Roihuvuorelaisen kerrostalon alakerrassa sijaitseva Rio-kahvila on nopeasti noussut paikallisten asukkaiden suosioon.
– Halusimme tunnelmaltaan oman näköisemme kahvilan. Myös tuotteet on valittu oman makumme mukaan, kahvilan toinen omistaja Mika Rautiainen kertoo.
Rautiainen kiittelee alueen yrittäjien välillä vallitsevaa yhteishenkeä.
– Vuorovaikutusta on suuntaan jos toiseenkin. Lähikauppaan on aina saatu tilattua tarvittavia tuotteita. Muutenkin yhteisöllisyys toimii Roihuvuoressa hienosti.
Johanna Luostari ja Katja Murtomäki ovat Rion kanta-asiakkaita, jotka poikkeavat lastensa kanssa kahvilaan pari kertaa viikossa. He kertovat ihastuneensa paikan puistomaiseen ympäristöön ja ystävälliseen palveluun.
– Mutta kyllä tänne tullaan kauempaakin. Jos meille tulee vieraita, ne tuodaan usein Rioon. Niin se puskaradio toimii, Murtomäki sanoo.
Räsymattoja, kiikkustuoleja ja villasukkia
Ravintolan tai kahvilan miljööllä on valtavan suuri merkitys: sillä houkutellaan asiakkaita ja saadaan heidät palaamaan. Milla Visuri mainitsee Helsinki-Vantaan lentokentän loungen nimeltä Almost Home, jossa on räsymatot lattialla, kiikkustuoleja ja villasukkia lainattavaksi.
– Ihmiset etsivät nimenomaan kotoisia ja hämyisiä paikkoja ja karsastavat ruokalamaisia, kliinisiä tiloja, toteaa myös ruokabloggari Hanna Hurtta.
Viihtyisyyttä luovat tekijät ovat usein yksinkertaisia.
– Ne saattavat liittyä valon määrään, tuoreisiin kukkiin tai siihen, miltä haarukka ja veitsi tuntuvat kädessä, Milla Visuri kertoo.
Syömään pääsee myöhemminkin
Hanna Hurtan mukaan suomalaiset ovat vastaanottavaisia uusille ilmiöille erityisesti Kehä III:n sisäpuolella. Uusia makuja tuovat tarjolle maahanmuuttajat.
Tämä näkyy esimerkiksi Helsingin Malmilla, johon on vastikään avattu marokkolaisia ja afrikkalaisia makuja tarjoava katukeittiö Mo Cafe. Malmilla sijaitsevaa Makalua puolestaan pidetään yhtenä Helsingin parhaista nepalilaisista ravintoloista.
Ruokakulttuurin muutos koskee itse ruoan lisäksi myös ruokailurytmiä. Turistit ovat valitelleet, että Helsingistä on vaikea löytää ravintolaa, jossa voisi syödä myöhään illalla.
– Tässä olisi joustamisen varaa. Ravintolat, joiden keittiö olisi auki vielä klo 23 jälkeen, ovat Helsingissä harvassa, Milla Visuri sanoo.
Treffi Pub & Bistro on nähnyt tässä markkinaraon ja pitää keittiönsä auki klo 24 asti.
Visurin mukaan keskustan alueella on jo niin paljon ravintoloiden ylitarjontaa, että levittäytyminen lähiöihin on todella tervetullut ilmiö.