Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Puolet lounaista syödään kodin ulkopuolella – sydänystävälliset ateriat yleistyvät

Suomalainen syö vuosittain keskimäärin 165 ateriaa niin sanotuissa joukkoruokaloissa, joista puolet on julkisten ruokapalveluiden tarjoamia. Useat kunnat osoittavat terveellisen ruuan Sydänmerkki-tunnuksella.

Ruokalinjastolla on tarjolla laaja salaattipöytä.
Kajaanin Mamsellin henkilöstöravintola Kajateriassa nähdään syyskuussa Sydänmerkki-tunnuksella merkittyjä aterioita. Kuva: Jenna Keto-Tokoi / Yle
Jenna Keto-Tokoi
Avaa Yle-sovelluksessa

Sydänmerkki-tunnusta käytetään eri puolilla Suomea jo noin 200 ravintolassa. Arkiruokaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös kunnissa julkisten liikelaitosten ruokapalveluissa, jotka ovat ottaneet ruokalistoilleen Sydänmerkki-tunnuksella merkittyjä aterioita. Erityisesti huoli ihmisten terveydestä on herättänyt kuntia toimimaan terveellisen ruokavalion edistämiseksi.

Sydänmerkin käyttöön on siirrytty jo esimerkiksi Seinäjoella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Nyt myös Pohjois-Pohjanmaan maakunta on osana hanketta. Esimerkiksi Siikajoki, Vaala ja Utajärvi ovat laittaneet asian vireille, ja niiden suunnitelmat ovat eri vaiheissa.

Kainuusta terveystalkoissa mukana on Kajaanin kaupunki, jonka ruokapalveluita tarjoava liikelaitos Mamselli ottaa käyttöön Sydänmerkki-tunnuksen syyskuun lopulla.

Olemme tarkkailleet erityisesti täysjyvän käyttöä sekä suolan ja rasvan määrää.

Mervi Mustonen

Sydänmerkki-tunnukset näkyvät pian kajaanilaisten ruokalistoilla muun muassa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikkaravintoloissa.

Ensimmäisenä muutos näkyy opiskelijaravintola Foxissa ja henkilöstöravintola Kajateriassa, mutta vuoden vaihteeseen mennessä Sydänmerkkejä näkee myös Mamsellin muiden ravintoloiden ruokalistoilla.

Kansanterveydellisesti tärkeää opastusta

Kunnan liikelaitos Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen sanoo, että asia on tärkeä erityisesti Kainuussa ja Kajaanissa, jotka laahaavat edelleen terveystilastojen häntäpäässä.

– Jos katsoo näitä tilastoja, joissa on mitattu elinajan ennusteen taustalla olevia tekijöitä, kyllä Kainuun tilastot ovat rumia. Meillä on riskitekijöitä niin paljon, että meidän täällä Mamsellissa pitää olla vastuullinen julkinen toimija, ja vaikuttaa asiaan, Vuorinen toteaa.

Projektiin lähdettiin mukaan, koska asiakkaiden positiivisella ohjaamisella uskotaan olevan hyviä vaikutuksia. Asian ottivat esiin ensin Kajaanin Seudun Diabetesyhdistys ja Kainuun Sydänyhdistys, joiden aloitteen perusteella Mamselli lähti mielellään mukaan hankkeeseen.

Vuorisen mukaan merkin käyttöönotosta tai aterioiden muutoksista ei kerry ylimääräisiä kuluja liikelaitokselle.

Mervi Mustonen seisoo ruokalinjaston edessä Kajaanin Mamsellin ravintolassa Kajateriassa.
Mamsellin palvelusuunnittelija Mervi Mustonen suunnittelee tulevia ruokalistoja, joissa Sydänmerkki-ateriat näkyvät. Kuva: Jenna Keto-Tokoi / Yle

– Hinta ei nouse. Kun teemme ruokalistan, taustalla on asiakkaan hyväksymä hinta. Mielestäni tämä on tärkeä viesti ja arvokas sitoutuminen meiltä. Terveellisesti voi syödä myös edullisesti, Vuorinen sanoo. 

Mamsellin ravintoloissa seurataan tarkkaan, kuinka paljon mitäkin ateriaa syödään, joten merkin käyttöönoton aiheuttamia mahdollisia muutoksia ihmisten ateriointitapoihin voidaan seurata jatkossa.

Ruokalistaan maltillisia muutoksia

Kajaanin Mamsellissa Sydänmerkin käyttöönotto on ollut lähes vuoden pituinen prosessi, ja asiaa on edistetty yhdessä Kajaanin Seudun Diabetesyhdistyksen, Kainuun Aivoyhdistyksen ja Kainuun Sydänyhdistyksen kanssa.

Kajaanin Mamsellin palvelusuunnittelija Mervi Mustonen sanoo, että ruokaa on tarkasteltu jo ennen Sydänmerkin käyttöönottoa.

– Olemme tarkkailleet erityisesti täysjyvän käyttöä sekä suolan ja rasvan määrää. Kun suunnittelemme ruokalistaa, katsomme, että ruuat täyttävät kriteerit. Nyt katsomme vielä tarkemmin kaikki ruokaohjeet ja tarkkailemme sitä, että kaikki on kriteerien mukaista.

Esimerkiksi makaronilaatikoissa on siirrytty pitkälti täysjyvään ja suolan määrää on vähennetty. Joitakin reseptejä muokataan Sydänmerkin mukaisiksi, osa taas jää ennalleen.

Jos katsoo näitä tilastoja, joissa on mitattu elinajan ennusteen taustalla olevia tekijöitä, kyllä Kainuun tilastot ovat rumia.

Tuija Vuorinen

Kaikki ruuat eivät jatkossakaan täytä Sydänmerkin kriteerejä. Mustonen sanoo, että vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka usein aterioita on tarjolla.

– Kaikkienhan ei tarvitse olla Sydänmerkki-tuotteita. Asiakas voi siis valita sieltä ruokalistan tarjonnasta mieluisensa vaihtoehdon. Oppilaitoksissa on edelleen useampia ruokavaihtoehtoja, joten tällöin ainakin kahden ruuan täytyy täyttää suositukset, Mustonen sanoo.

Kelan tukemassa opiskelijaruokailussa on ollut ehtoja suolan, rasvan ja kuitujen suhteen jo muutaman vuoden. Kela tarkensi kriteerejä elokuussa, ja ne vastaavat Sydänmerkin kriteerejä ja ravintosuosituksia. Mustonen toteaakin, että pääsääntöisesti Sydänmerkin tavoite on edistää ruokailijoiden terveellisten valintojen tekoa esimerkiksi henkilöstöravintoloissa.

– Kannustamme ja ohjaamme asiakkaita, jotta he voivat valita helposti terveellisen vaihtoehdon. Erityisesti henkilöstöravintoloissa se on tärkeää, sillä ihmiset tekevät usein istumatyötä.

Suosittelemme sinulle