Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Virta ja putous houkuttelevat lohia ja taimenia kalaportaisiin

Oulujoen kalatiellä on avattu taimenille ja lohille uusi ovi. Tarkoitus on löytää niksejä, joilla kaloja saataisiin houkuteltua kalaportaisiin aiempaa enemmän.

Merikosken voimalan vieressä oleva kalatie ei ole ollut käytössä koko kalatien 15 vuotisen historian aikana. Nyt se on avattu tutkimusta varten ja siihen on asennettu myös pieni putous. Sinne voidaan myös ohjata lisävirtausta kalojen houkuttelemiseksi.
Merikosken voimalan vieressä oleva kalatien toinen sisäänkäynti ei ole ollut käytössä koko kalatien 15 vuotisen historian aikana. Nyt se on avattu tutkimusta varten ja siihen on asennettu myös pieni putous. Kuva: Risto Degerman / Yle
Risto Degerman
Avaa Yle-sovelluksessa

OULU Luonnonvarakeskus tutkii Oulujoen alajuoksulla olevan Merikosken voimalan ohittavalla kalatiellä, miten lohet ja taimenet saataisiin nykyistä tehokkaammin nousemaan kalaportaisiin.

Oulujokeen on kalatien kautta noussut vuosittain satoja lohia ja taimenia. Suuri osa joelle suuntautuvista kaloista jää silti voimalan alapuolelle, jossa voimalan turbiineista purkautuva vesi muodostaa selvästi kalatien alkua voimakkaamman virtauksen.

– Se on ilman muuta perusongelma aina näiden voimaloiden lähellä, sillä kalat jäävät pyörimään esteitten alapuolelle, kertoo tutkija Panu Orell luonnonvarakeskuksesta.

Suomen pisin kalatie

Oulujoen kalatiellä on pituutta 750 metriä ja se on lajissaan Suomen pisin. Kalatien varsinainen alapuolinen suu sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä Merikosken voimalan alapuolella.

Merikosken kalatien alaosassa virtausta on voimistettu betonisillä väliseinillä, joiden taakse muodostuu suvantopaikkoja. Oulujoen kalatien alaosaa kesällä 2016.
Perinteinen kalatie koostuu kalaportaista eli askelmista, joissa kalat nousevat virtaa ylös virtausaukkojen kautta. Kuva: Risto Degerman / Yle

Kalatien avulla Oulujokeen on 15 vuoden aikana noussut noin 4 000 lohta ja tuhatkunta taimenta. Kalatiessä vesi virtaa betonisten väliseinien muodostamista aukoista, joiden avulla reitille muodostuu voimakkaita virtauskohtia.

Virtaus ei kuitenkaan pysty kilpailemaan voimakkuudellaan voimalan turbiineista syöksyvien vesimassojen kanssa. Normaalioloissa kalatiessä virtaa vettä noin 1,2 – 2 kuutiota sekunnissa, mutta se ei tahdo riittää siihen, että kalat löytäisivät helposti kalaportaan suuaukon.

Kaloja houkutellaan virralla ja putouksella

Syksyn ajaksi kalatielle on avattu aiemmin käyttämättömänä ollut toinen kalaportti. Sinne voidaan ohjata myös tavallista voimakkaampi veden virtaus houkuttelemaan kaloja. Reitillä kalat joutuvat myös hyppäämään noin puolen metrin korkuisen putouksen yli päästäkseen varsinaisiin kalaportaisiin.

Merikosken voimalaitos Oulujokisuulla.
Oulujoen lohi- ja taimenkannat ovat käytännössä riippuvaisia istutuksistä. Oulun Merikosken voimalan ohittavat kalat pääsevät nousemaan Muhokselle saakka. Kuva: Risto Degerman / Yle

Putoukseen vettä purkautuu noin puolen kuution verran, mutta sinne voidaan johtaa voimalan aputurbiinikanavasta peräti neljän kuution vesimassa, jolloin veden virtaama voimistuu koskimaiseksi.

– Pyrkimyksenä on saada kalat löytämään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kalatiet ja hakeutumaan niihin.

Tutkimustulosten perusteella halutaan selvittää, voidaanko Merikosken kalatien houkuttelevuutta lisätä veden lisäjuoksutuksilla. Tulokset voivat auttaa myös uusien kalateiden suunnittelua.

Suosittelemme