Maailman kahvisato uhkaa puolittua vuoteen 2050 mennessä, varoittaa australialainen tutkimus. Kahvipensaat eivät kestä ilmastonmuutosta. Ne eivät pidä kuumasta ilmasta.
– Maailmassa ei ole yhtään niin suurta kahviyhtiötä, että se voisi yksinään taistella ilmastonmuutosta vastaan, toteaa kansainvälisten kahviyhtiöiden perustaman World Coffee Research -ryhmän varapuheenjohtaja Doug Welsh New York Timesissa.
World Coffee Research -ryhmän tavoitteena on käyttää tutkimustietoa kahvisatojen suojelemiseen, ja se rahoittaa useita hankkeita kahvin pelastamiseksi.
Sopiva viljelysmaa kutistuu
Ilmastonmuutos vaikuttaa kahvisatoon kahdella tavalla. Ensinnäkin nousevien lämpötilojen ja vähenevien sademäärien takia kahvipensaiden kasvatukseen sopiva viljelysmaa vähenee.
– En tunne yhtään kahvinviljelijää, joka ei myöntäisi, että sää, taudit ja tuottavuus ovat muuttuneet dramaattisesti viime vuosikymmenen aikana, kertoo Welsh.
Samaa sanoo suomalaisen Pauligin kahviliiketoiminnanjohtaja Elisa Markula. Paulig on mukana pääosin eurooppalaisten kahviyhtiöiden Coffee and Climate -hankkeessa, jossa yhdistetään tutkimustietoa hyviin viljelykäytäntöihin.
– Kaikki kahvinviljelijät ympäri maapallon kahvivyöhykettä ovat kertoneet, että he huomaavat ilmastonmuutoksen riippumatta siitä, missä maassa he toimivat.
Kahvivyöhykkeeseen kuuluvat muun muassa Kolumbia, Meksiko, Brasilia, Etiopia ja Vietnam. Australialaisessa raportissa arvioidaan, että kahvinviljely siirtyy lähivuosikymmeninä kauemmas päiväntasaajalta, vuoristoisemmille seuduille.
Tuholaiset ja taudit viihtyvät
Toiseksi lämmin ilmasto lisää kahvitauteja, kuten kahviruostetta. Se on sienitauti, joka näivettää kahvipensaan. Vuonna 2012 tauti levisi nopeasti Keski-Amerikassa, ja esimerkiksi Guatemalassa jopa 85 prosenttia kahvisadosta menetettiin.
Myös kahvikuoriainen viihtyy muuttuvassa ilmastossa. Vielä 2000-luvun alussa kuoriaista esiintyi vain alle 1 500 metrin korkeudella, mutta nyt sitä löydetään 300 metriä korkeammalta esimerkiksi Kilimanjaron vuorella.
Sen lisäksi, että viljellyn kahvin sato puolittuu lähivuosikymmeninä, villinä kasvavan kahvin ennustetaan kuolevan sukupuuttoon vuoteen 2080 mennessä, australialainen tutkimus ennustaa.
"Uskon uusiin kahvilajikkeisiin"
Pauligin Elisa Markula pitää australialaisen tutkimuksen maalaamaa kuvaa kahvin tulevaisuudesta liian synkkänä.
Yhdysvallat ja Kiina ovat ratifioimassa Pariisin ilmastosopimuksen, hän huomauttaa, ja sitoutuvat tavoitteeseen, ettei ilmasto lämpenisi yli kahdella asteella. Pahimpien mahdollisten tulevaisuudenkuvien ei tarvitse silloin toteutua.
Lisäksi kahvinviljelijät tekevät jo nyt töitä sopeutuakseen ilmastonmuutokseen. Coffee and Climate -hankkeessa viljelijöille on esimerkiksi neuvottu, miten kahviviljelmiä voi varjostaa puilla, kosteutta sitoa viljelmille toisilla kasveilla ja pensaita leikata parhaiten tautien ehkäisemiseksi.
– Uskon, että ajan kanssa kehitetään ilmastonmuutosta kestäviä kahvilajikkeita, jotka sopeutuvat paremmin ja kasvavat matalammalla. Kahvihan kasvaa aika korkealla, 1 500–2 000 metrissä, ja ilmastonmuutos tuntuu siellä ensimmäisenä, Markula sanoo.
Arabica vastaan Robusta
Suurin osa, 70 prosenttia, maailman tämänhetkisestä kahvista on Arabica-lajiketta. Se viihtyy parhaiten 18–21 asteen lämpötilassa. Kun lämpötila nousee yli 23 asteen, pensas kasvaa liian nopeasti ja tuottaa papuja liian aikaisin, mikä heikentää niiden laatua.
Keskilämpötila on jo noussut jopa 1,3 astetta niin kutsutulla papuvyöhykkeellä, johon kuuluvat Kolumbia, Meksiko, Brasilia, Etiopia ja Vietnam. Esimerkiksi Tansaniassa lämpötila on noussut asteella, ja kahvin sato on vähentynyt noin 50 prosentilla viiden viime vuosikymmenen aikana.
Robusta-kahvi kestää korkeampia lämpötiloja kuin Arabica. Se ei kuitenkaan pidä vuodenaikojen suuresta vaihtelusta, vaan vaatii tasaiset olosuhteet viihtyäkseen.
– Nyt on tärkeää, että me kahvialalla vedämme yhtä köyttä ja pyrimme antamaan oikeaa apua viljelijöille. Heidän neuvomisensa ja auttamisensa tuo tuloksia. Sen olemme jo nähneet, sanoo Markula.
Riittääkö kahvi maailmassa?
Kuluttajille kahvisadon pienentyminen merkitsee kahvin kallistumista.
– Hinnan muutokset voivat tulla nopeastikin. Jos jollakin alueella kahvisato tuhoutuu, se voi hetkellisesti vaikuttaa kahvin hintaan jo nyt, huomauttaa Markula.
Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia 12,2 kilolla vuodessa. Suomalaiset juovat 4–5 kuppia kahvia päivässä. Maailmassa kahvia kuluu päivässä 2,25 miljardia kuppia.
– Riittääkö kahvi maailmassa? Ei sillä nyt yöuniaan kannata menettää. Me voimme kaikki tehdä jotakin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Pauligin kahviliiketoiminnanjohtaja Elisa Markula toteaa.