Kuluneita ideoita, ummehtuneita sukupuolikäsityksiä? – Pelit sekä uudistuvat että luottavat vanhaan

Sama pelimekaniikka pienin graafisin päivityksin urheilupeleissä, turruttavan tuttua hylsyjen tekoa räiskintäpelistä toiseen ja samojen ideoiden kierrätystä mobiilipeleissä. Maallikolle nousee väistämättä mieleen kysymys, polkeeko peliala paikallaan?

Esimerkiksi NHL- ja Fifa-pelisarjat luottavat kiistattomasta suosiostaan huolimatta paljolti samoihin kaavoihin vuodesta toiseen. Onko peliala laajasti tarkasteltuna konservatiivinen?

Kysymystä pohtivat jo viisivuotiaana pelaamisen aloittanut oululainen Taavi Saari, oululaisen pelifirma Ludocraftin toimitusjohtaja Tony Manninen sekä pelitutkija Mikko Meriläinen.

Konsoli-, tietokone- ja nykyisin myös mobiilipelejä satunnaisesti harrastavan Saaren mukaan toistoa löytyy etenkin tietokonepelien teemoista.

– Esimerkiksi Dota-tyyppisiä pelejä on tullut vuosien aikana paljon PC:lle. Niitä varioidaan lähinnä vain kosmeettisin keinoin.

Dota-pelisarja lukeutuu strategiapelien genreen. Pelissä kaksi viiden pelaajan joukkuetta yrittää tuhota vastustajan päärakennuksen samalla suojellen omaansa. Suuren suosion saavuttanut Dota 2 on yksi suurimmista tietokonepeleistä, jota pelataan ammattilaistasolla. 

Saari uskoo, että syy teemojen kierrätykseen on niiden toimivuudessa. Sitä mikä näyttää toimivan pelikuluttajien keskuudessa, ei kannata hevillä muuttaa.

– Teema koetaan hyväksi, kun se vetää porukkaa. Jatketaan siis sen saman lehmän lypsämistä.

Ludocraftin toimitusjohtaja Tony Manninen ei purematta niele väitettä, jonka mukaan peliala kärsisi uudistusten puutteesta. 80-luvulta saakka pelien parissa pyörineen Mannisen mukaan pelialan kehitys on ilmeistä.

– Ensituntuma on, että peliala on kehittynyt mediana valtavasti, kun sitä vertaa vuosikymmenten takaiseen kapeaan kirjoon. Esimerkiksi pelien tematiikka on kehittynyt ilman muuta värikkäämmäksi.

Kolikon toiselta puolelta löytyy kuitenkin myös toistuvuutta, Manninen myöntää. Hänen mukaansa toistuvuutta ilmenee esimerkiksi pelimekaniikoissa, jotka ohjaavat, millaiseksi pelien toiminnallisuus muotoutuu.

– Pyörän keksiminen uudestaan on turhaa, kun jonkin pelimekaniikan huomataan viehättävän pelaajia.

Manninen uskoo myös, että pelialan ansaintamallien kehittymisellä on mahdollisesti osuutta asiaan.

– Viime vuosina mobiilipeleistä tuttu free-to-play eli ilmaispelimalli on saattanut vaikuttaa siihen, että toistuvuutta ilmaantuu.

Ilmaispeleissä pelin lataaminen ja pelaamisen aloittaminen on ilmaista, mutta pelin sisällä olevat hyödykkeet tai esimerkiksi pelihahmon kosmeettinen muokkaaminen sen sijaan maksavat.

– Jos free-to-play -mallissa havaitaan jokin asian tuottavan hyvin, halutaan tuota kaavaa jatkaa myös seuraavissa peleissä.

Peleistä löytyy edelleen perinteistä kuvastoa myös sukupuoliroolien kohdalla. Pelitutkija Mikko Meriläisen mukaan pelien mieshahmot hoitavat toiminnan naishahmojen jäädessä taka-alalle.

– Miehet ovat usein perinteisen miehisiä, yltiömaskuliinisia murisijoita, kun taas naishahmot saavat näytellä useammin passiivista sivuroolia.

Tällaisen kuvaston viljelemisen vaara on toisto, jossa jokainen päähenkilö on esimerkiksi valkoinen heteromies.

– Vähemmistöön kuuluville pelaajille esikuvat voivat jäädä puuttumaan kokonaan.

Meriläinen uskoo, että konservatiivisuus koetaan pelaajien keskuudessa tutuksi ja turvalliseksi. Pelisuunnittelijat tarttuvat tähän seikaan.

– Kun kohdeyleisökin oletetaan konservatiiviseksi, mennään monesti siitä missä aita on matalin.

Kuluvan vuoden heinäkuussa julkaistu mobiilipeli Pokemon Go toi niin sanotun lisätyn todellisuuden kaikkien tietoisuuteen. Manninen uskookin, että pelialalla tullaan näkemään lisää vastaavia pelejä, jotka hyödyntävät kyseistä näkymää. Hän myös povaa puettavan älyn astuvan alalle.

– Meillä alkaa olla kaikenlaisia rannelaitteita, jotka keräävät meistä erilaista tietoa. Kyllähän pelisuunnittelijat miettivät, miten näistä saataisiin kehitettyä esimerkiksi peliohjaimia. Pokemon Go:n myötä suunta on myös se, että mennään ulos pelaamaan.

Saari ei ole vielä perehtynyt Pokemon Go -peliin ja epäilee muutenkin, innostuuko hän lisätystä todellisuudesta peleissä. Hän mieltää itsensä "perinteisemmäksi" pelaajaksi, jolle tarinallisuus on tärkeää onnistuneen pelikokemuksen syntymisessä.

Mukaansa tempaava tarina onkin hänen mukaansa olennainen osa hyvää peliä.

– Myös kilpailuelementti ja sosiaalisuus tekevät hyvän pelin. Yhteisöllisyys otetaan mielestäni hyvin huomioon esimerkiksi pelikokemusten jakamisen muodossa – voit nappia painamalla jakaa suorituksesi vaikkapa Youtubeen.