Helsingin yliopiston poliittisen väkivallan tutkija Leena Malkki sanoo, että Asema-aukion tapahtumat ovat käännekohta. Helsingin Asema-aukiolla sattui aiemmin tässä kuussa kuolemaan johtanut pahoinpitely. Poliisi epäilee teosta Suomen vastarintaliikkeen mielenosoitukseen osallistunutta miestä.
Aamu-tv:ssä lauantaina haastateltu Malkki kertoo huomanneensa, että kun tämänkaltainen konflikti tai ryhmän toiminta aiheuttaa kuolonuhreja – tarkoituksella tai tahattomasti – se olennaisesti muuttaa ihmisten suhtautumista asiaan.
– Suomen vastarintaliike on jo vuosia ollut olemassa, eikä Asema-aukion teossa ollut mitään poikkeavaa siihen, mitä liike on jo tehnyt. Poikkeuksellista on vain se, että pahoinpitelyn uhri on kuollut ja se muuttaa asian poliittisesti – olennaisesti, Malkki sanoo.
Jo vuosi sitten Malkki on kirjoittanut, että Suomeen on syntynyt poliittisen väkivallan mahdollistava diskurssi, tiettyjä arvoja ja asenteita sisältävä puhetapa. Tällä hän on viitannut lähinnä hiljaiseen hyväksyntään laittomien keinojen käytölle, kuten yksittäisten henkilöiden tekemiin väkivallantekoihin esimerkiksi turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksia vastaan.
Vastarintaliike sen sijaan on tiedetty jo pitkään väkivaltaan valmiiksi järjestöksi. Malkin mukaan Suomen jännittynyt ilmapiiri näkyykin ennen kaikkea tekoa seuranneessa keskustelussa: itse teon tasolla ei ole tapahtunut mitään uutta.
"Ylimitoitetut vastatoimet radikalisoivat"
Poliittista väkivaltaa ja sen hiljaista hyväksyntää hillitseviä tekijöitä on Malkin mukaan muutamia. Yksi on se, että poliittinen järjestelmä on avoin ja kykenevä käsittelemään kansalaisten huolia, kanavoimaan tyytymättömyyttä. Kansalaisilla on oltava luottamus siihen, että poliitikot ovat sitoutuneita huolehtimaan kansalaisten koskemattomuudesta, joka on valtion tärkeimpiä tehtäviä, sekä myös yhteiskuntajärjestyksestä.
Keskustelussa tapahtuman jälkeen on tullut Malkin mukaan huolestuttavasti esille se, että tätä luottamusta ei välttämättä ole samalla lailla kuin ennen. Malkki myös sanoo, että maan poliittisella johdolla ei ole täysin ollut tilannetajua, että minkälaista kommunikaatiota ja reaktiota tapahtumaan olisi vaadittu.
Nyt poliitikot ovat vaatineet Suomen vastarintaliikkeen kieltämistä.
– On hyvä, että keskustellaan, mitä Suomen vastarintaliikkeen kaltaisille järjestöille pitäisi tehdä. Suomen linja tähän asti on ollut se, että seurataan ja ehkä jossain määrin suvaitaan; sillä ajatuksella, että toiminta kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja siinä on vain vähän ihmisiä mukana, Malkki sanoo.
– Siinäkin on oma viisautensa, koska ylimitoitetut vastatoimet ovat voimakkaasti radikalisoiva tekijä. Samoin kuin se, jos eri suunnilta tulevia liikkeitä käsitellään eri tavoin suhteessa siihen, mitä nämä liikkeet tekevät, Malkki jatkaa.
Poliitikkojen puheissa on Malkin mukaan jäänyt vähemmälle sen toteaminen, että meidän poliittiseen järjestelmäämme ei kuulu poliittisen väkivallan käyttäminen. Malkin mukaan tämän toteamiselle olisi ehkä nyt tarvetta enemmän kuin aiemmin.
"Ideologiasta riippumattomat seuraukset"
Leena Malkin mukaan ei ole mitään selkeää ohjetta, milloin ryhmän toiminta kannattaa kieltää ja milloin ei. Yleisesti tämänkaltaisessa tilanteessa on liikkeitä kielletty.
– Jos Suomessa tällaiseen päädytään, niin se ei ole mitenkään poikkeuksellisen kova toimi. Suomen linja on yleensä ollut varsin maltillinen. Kyse on lähinnä symbolisesta teosta, Malkki sanoo.
Käytännöllisesti suurin merkitys on Malkin mukaan sen kommunikointi, että liikettä pidetään yhteiskunnan vastaisena ja oikeudellisesti katsotaan Suomen olosuhteisiin sopimattomaksi liikkeeksi.
– Tällä on lähinnä symbolinen vaikutus, mutta sitäkään ei pidä väheksyä, Malkki sanoo.
Malkki pitää tärkeänä, ettei ryhmän ideologisella suuntautumisella ole vaikutusta siihen, miten tekoihin suhtaudutaan.
– Vastaavasta teosta ja toiminnan muodosta olisi samat seuraukset, riippumatta siitä mistä ideologiasta toiminta lähtee, Malkki kommentoi.