Hallitus päätti tiukentaa otettaan väkivaltaisista ääriliikkeistä strategiaistunnossaan maanantai-iltana. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan jo olemassa oleva yhdistyslaki antaa mahdollisuuden puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan.
– Laki on mutta toimeenpanossa on kehitettävää, Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Risikon mukaan on olemassa valmiiksi paljon lainsäädäntöä, jonka nojalla ääriliikkeiden toimintaan voidaan puuttua. Nykyisen yhdistyslain mukaan yhdistys voidaan lakkauttaa, jos sen toiminta on olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista.
Risikon mukaan ongelmaksi on havaittu myös se, että vihamotiivia ei välttämättä kirjata riittävällä tavalla pöytäkirjoihin rikostutkinnoissa.
Ennakkoilmoitusaika ja tunnuskielto pohdinnassa
Hallitus katsoi myös, että kuuden tunnin ennakkoilmoitusaika kokoontumisille on joissakin tapauksissa liian lyhyt aika. Oikeusministeriö selviittää nyt, voisiko ilmoitusaikaa pidentää.
Risikon mukaan hallituksella oli vahva yhteinen tahtotila siitä, että resursseja ääriliikkeiden toiminnan kitkemiseksi vahvistetaan.
Sekä Risikko että poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostivat, että poliisin voimavaroja pitää kohdentaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Kolehmainen myönsi suoraan, että kynnys puuttua perustuslaissa yhdistyksille turvattuun toiminnan vapauteen on korkea.
Hallitus aikoo myös selvittää, miten ääriliikkeiden tunnuksiin voitaisiin puuttua.
– Väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnuksiin puuttuminen on ollut ongelmallista, koska järjestyslaissa ei ole suoraan sovellettavaa säännöstä, Risikko sanoi.
Sisäministeriö ja oikeusministeriö selvittävät yhdessä, miten lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käyttö kielletään lailla. Tällöin poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.
Oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan ääriliike tai avoimesti rasistinen järjestö voidaan nykyisen yhdistyslain nojalla lakkauttaa riippumatta siitä, onko se rekisteröity vai rekisteröimätön.
– Rasistiset ryhmät rinnastetaan muihin järjestäyneisiin rikollisryhmiin, Lindström linjasi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomessa tarvitaan syvällisempää arvokeskustelua ääriliikkeistä ja niihin liittyvistä ongelmista.
– Pelkästään lainsäädännön muutoksilla tämä asia ei tule missään tapauksessa kuntoon, Sipilä totesi tiedotustilaisuuden aluksi.
Pahoinpitely käynnisti keskustelun
Keskustelu ääriliikkeistä ja niiden kieltämisestä leimahti, kun uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) mielenosoituksessa 10. syyskuuta Helsingin Asema-aukiolla pahoinpideltiin nuori mies, joka kuoli myöhemmin.
Poliisi epäilee pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta SVL:n aktiivia Jesse Torniaista. Hänet vangittiin viime viikolla.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi jo viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hänen mielestään ääriliikkeet pitää kieltää. Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on ollut ääriliikkeiden kieltämisen kannalla.
Risikko esitti viime viikolla myös, että vihapuheeseen on puututtava entistä tiukemmin ja nettipoliisin voimavarat vihapuheen kitkemiseksi on arvioitava uudelleen.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Poliisihallitus selvittävät parhaillaan, voidaanko Suomen Vastarintaliike lakkauttaa oikeuden päätöksellä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi Yle Uutisille maanantaina, että asia pyritään ratkaisemaan niin pian kuin mahdollista. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Poliisihallitus selvittävät parhaillaan perusteita mahdollisen kanteen nostamiselle Vastarintaliikettä vastaan.