Kosteus- ja homevaurioista oireilevien potilaiden hoito on vaihdellut lääkärin mukaan. Nyt julkaistu Käypä hoito -suositus pyrkii yhdenmukaistamaan hoitokäytännöt.
Suosituksessa todetaan, että rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Sen sijaan syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
100% ihmisistä on homeiden kanssa tekemisissä päivittäin.
Jussi Karjalainen, Käypä hoito -työryhmän vetäjä
Erityistä "hometalosairautta" ei suosituksen mukaan ole olemassa, joten sen kaltaista diagnoosia ei vastaisuudessakaan ole.
– Ei ole tutkimusnäyttöä, että kosteus- ja homevaurioaltistukset aiheuttaisivat pitkäaikaisia vakavia sairauksia laajalti. Astma on ainoa pitkäaikainen sairaus, johon kosteus- ja homevaurio on voitu tutkimuksella kohtalaisen varmasti liittää, selittää työryhmän puheenjohtaja, dosentti Jussi Karjalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Sisäilmaoireista puhuminen vei psykiatrille
Satu-Marjalla ei ollut astmaa, monenlaisia muita oireita kyllä. Lääkärit olisivat passittaneet hänet takaisin kosteusvauriosta kärsineelle työpaikalle lääkearsenaalin kanssa. Hänen oireidensa ei katsottu voivan johtua työpaikan sisäilmasta.
Lääkärillä on käytössä aika vähän hyviä ja kaikkiin potilaisiin sopivia työkaluja.
Jussi Karjalainen, Käypä hoito -työryhmän vetäjä
– Itse koin sen siten, että koska minulla ei ole astmaa, niin minut sitten aika tarkkaan tutkittiin psykiatrin tapaamisessa. Se tuntui aika älyttömältä.
Käypä hoito -suosituksessa ei ole viittauksia psykologisten tutkimusten käyttöön.
Potilasta kuunneltava entistä tarkemmin
Nyt julkaistu hoitosuositus ei tuo lääkäreille kovin paljon uusia työkaluja. Suosituksessa korostetaan, että potilasta pitää kuunnella tarkasti ja hänen oireensa hoitaa mahdollisimman hyvin.
Jos rakennuksen kosteusvaurioita epäillään oireiden aiheuttajaksi, lääkärin tulee suosittaa, että rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset. Paljon tämän enempää lääkäri ei pysty tekemään.
Tämä alkaa olla niin iso ongelma, ettei tätä enää voi lakaista pöydän alle.
Satu-Marja, sisäilmaongelmista sairastunut
– Potilaille voi tulla yllätyksenä, että lääkärillä on käytössä aika vähän hyviä ja kaikkiin potilaisiin sopivia työkaluja. Ei ole olemassa esimerkiksi laboratoriotutkimuksia, joita voitaisiin soveltaa kaikille potilaille ja tehdä jotain päätelmiä altistuksen määrästä tai merkityksestä terveyteen, työryhmän puheenjohtaja Jussi Karjalainen sanoo.
Järjestöt: Suositus liian astmakeskeinen
Potilasjärjestöt arvostelevat uutta suositusta liian astmakeskeiseksi. Terve sisäilma -yhdistyksen mukaan astmaan keskittynyt suositus ei palvele niitä sairastuneita, joilla on erittäin laaja oirekuvasto, mutta astmaa ei voida todeta.
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys yleisoireisiin on kuitenkin epäselvä. Usein oireet syntyvät myös monen eri tekijän summana.
Suositustyöryhmää vetänyt dosentti Jussi Karjalainen myöntää, että työsarkaa hoitotapojen muokkaamisessa riittää yhä:
– Tämä hoitosuositus kuvaa tämänhetkisen tilanteen ja toimii yhtenä lähtöaskelmana eteenpäin.
Homeelta ei säästy kukaan
Myös Satu-Marja on tyytyväinen, että sisäilmasta oireilevien hoitoon kiinnitetään huomiota. Hän toivoo, että virallinen hoitosuositus muuttaisi suhtautumista sisäilmasta oireileviin. Nyt moni kokee, että heidän oireitaan vähätellään.
Hoitosuositus toimii yhtenä lähtöaskelmana eteenpäin.
Jussi Karjalainen, Käypä hoito -työryhmän vetäjä
– Tämä alkaa olla niin iso ongelma, erityisesti koskien lapsia päiväkodeissa ja kouluissa, että ei tätä enää voi vaan lakaista pöydän alle, esimerkiksi juuri ohjaamalla psykologin juttusille.
Dosentti Jussi Karjalaisen mukaan jonkinasteisia kosteusvaurioita on joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa. Homeelta ei pääse pakoon kukaan.
– Kyllä 100 prosenttia ihmisistä on homeiden kanssa tekemisissä päivittäin. Homeet kuuluvat meidän elinympäristöömme.