Hyppää sisältöön

Käypä hoito -suositus homevaurioista oireilevalle potilaalle julki tänään – "Voi tulla tavallista enemmän palautetta"

Kansallisia hoitosuosituksia laativien työryhmien jäsenten nimiä ei anneta etukäteen julkisuuteen, koska kansalaisten ja lääketehtaiden lobbaus on kovaa.

Kuva: AOP
Marcus Ziemann

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositus ”Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas” julkaistaan tiistaina aamupäivällä. Kosteusvaurioiden ja eri sairauksien välisestä yhteydestä ei ole aikaisemmin ollut kansallista hoitosuositusta.

Tällä kertaa Duodecimissa osataan odottaa, että aihe herättää voimakkaita intohimoja, tietää Duodecimin Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Kosteus ja homevaurioista haluamme nostaa esiin asioita, joita voitaisiin tutkia lisää. Voi olla, että tavallista enemmän tulee palautetta. Kun vähän aikaa sitten annoimme juurihoitoon liittyvän hoitosuosituksen, ajattelimme, että eihän kukaan voi olla juurihoidosta kiinnostunut. Mutta aika paljon siitäkin yhteydenottoja tuli.

Kansallisten Käypä hoito -suositusten laatiminen on pitkä prosessi. Suositukset ovat riippumattomia ja ne perustuvat tutkimusnäyttöön. Suositukset toimivat ohjeina lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, mutta niillä halutaan yhtä lailla antaa tietoa potilaille. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin annettu hoito perustuu.

Duodecimin Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen on lääkäri itsekin. Hän arvioi, että jopa 95 prosenttia lääkäreistä kokee suositukset tarpeellisiksi. Suositusten vastaisesta hoidosta ei tule lääkärille rangaistusta.

– Jos lääkäri toimii suositusten vastaisesti, mutta kuitenkin oikein, ei siitä saa saada sanktiota. Mutta jos toimii toisin kuin hoitosuosituksissa, pitää pystyä perustelemaan potilaalle, miksi tehdään toisin. Täytyy muistaa, että mikä sopii enolle, ei aina sovi anopille.

Kahden vuoden työrauha lobbaajien soitellessa

Duodecimissa tiedetään, että hoitosuosituksia ei tänä päivänä kannata antaa, jos ei ole tutkimustuloksia. Poikkeuksiakin on. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2013 annettu hoitosuositus ”Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen”.

– Välillä näin tehdään. Siinä vaiheessa kun hoitosuositus julkaistaan, se on pitkään pureksittu, Komulainen perustelee.

Hoitokin vanhenee nopeasti. Kaikki yli kuusi vuotta vanhat Käypä hoito -suositukset alkavat olla jo liian vanhoja. Sen vuoksi Duodecim pyrkii päivittämään niitä keskimäärin kolmen ja kuuden vuoden välein.

Uusi hoitosuositusehdotus menee aina aluksi professoreista, dosenteista ja tutkijoista koostuvan Duodecimin verkostovaliokunnan mietittäväksi. Jos hoitosuositus päätetään tehdä, haetaan erikoislääkäriyhdistyksistä aiheen hyvin tuntevia asiantuntijoita ja etsitään samalla puheenjohtajaa noin 10 hengen työryhmälle.

Ehdotuksesta valmiiseen Käypä hoito -suositukseen menee kaksi vuotta, sanoo Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Kyllä me joudumme lobbaamisen kohteeksi. Yksittäiset henkilöt potilasjärjestöistä ottavat eniten yhteyttä. Siksi emme anna työryhmän jäsenistä tietoa ennen kuin suositus julkaistaan. Lääketeollisuus ei ota yhteyttä suoraan minuun, mutta kyllähän niillä käsitys on, keitä mukana voisi olla.  

Suosittelemme sinulle