Pätkätöitä, lomautuksia ja vaatimusten kasautumista. Suomalaiset sitoutuvat silti edelleen tiiviisti työhönsä työelämän myllerryksistä huolimatta. Pätkätöiden lisääntyminen, irtisanomiset ja lomautukset sekä työn vaatimustason kasvu eivät ole horjuttaneet suomalaisten suhdetta työhön.
Liikemies Jari Sarasvuon mukaan sitoutuneisuus kumpuaa suomalaisten tavasta ajatella työtään tasa-arvon kautta.
Kiireisyyden kokemus kertoo sekin tietyllä tavalla siitä, että halutaan tehdä työtä hyvin.
Soili Keskinen
– Sitoutuneisuudesta on usean tutkimuksen mukaan viitteitä. Yksi syy sitoutuneisuuteen löytyy siitä, että Suomessa on pyrkimystä nähdä ihminen samalta viivalta. Alaiskäsite ei siis enää ole yksioikoinen asia.
Työ- ja organisaatiopsykologian dosentti ja kasvatustieteen professori Soili Keskinen vahvistaa sitoutuneisuuden olevan leimallista suomalaisessa työelämässä. Edes alati lisääntyvä kiire ei murenna suhdettamme työhön.
– Kiireisyyden kokemus kertoo sekin tietyllä tavalla siitä, että halutaan tehdä työtä hyvin.
Alaistaito-termi siirtymässä unholaan
Sitoutumista helpottaa myös se, että niin sanottujen alaistaitojen sijaan keskitytään yhä useammin rivityöntekijöiden ja esimiesten yhteisiin voimavaroihin. Puhutaan työyhteisötaidoista.
– Alaistaito-termi sisältää ajatuksen, että eritoten alaisia pitäisi kouluttaa. Yleistyvä työyhteisötaito-termi sen sijaan kattaa sekä johdon että alaiset, oululaisen Valmennustalo Virta Oy:n työyhteisövalmentaja Teija Mykrä toteaa.
Alistussuhteet ovat paitsi hyödyttömiä, myös haitallisia nykyään.
Jari Sarasvuo
Tämä kertoo työkulttuurin muutoksesta, jossa aikaisemmin esimiesten taitoihin ajateltuja ominaisuuksia omaksutaan alaisten keskuudessa ja toisin päin.
– Alistussuhteet ovat paitsi hyödyttömiä, myös haitallisia nykyään. Tämä on yksi syy, miksi sanasta alainen pyritään joissain yhteyksissä eroon, liikemies Jari Sarasvuo selventää.
Tervettä nöyryyttä tarvitaan
Nokkavaksi ei työelämässä kuitenkaan parane alkaa. Sarasvuo muistuttaa, että terveen nöyryyden ja nöyristelyn välillä on selvä ero.
– Nöyryys ei tarkoita alistumista. On hyvä syvällisesti sisäistää, mitä tarkoittaa olla palveluksessa. Nöyrän selkä ei taivu, nöyrä oppii ja nöyrä on tosipaikan tullen vahva.
On hyvä syvällisesti sisäistää, mitä tarkoittaa olla palveluksessa.
Jari Sarasvuo
Halu omassa työssä oppimiseen onkin vahvistumaan päin. Mykrän mukaan esimerkiksi oman työn kehittämishalu itsereflektion kautta on ilmiö, joka näkyy sekä rivityömiehen että johtajan arjessa yhä enemmän.
– Myös ennaltaehkäisevä asenne on yleistymässä, eli työyhteisön sujuvuutta halutaan parantaa jo ennen kuin ristiriitatilanteita ilmaantuu, työyhteisövalmentaja Teija Mykrä sanoo.
Yksinäinen ja juro romukoppaan
Sitoutuminen kuvaa hyvin suomalaisen asennetta työhönsä, mutta miten on lojaalisuuden laita? Aiheesta ei professori Soili Keskisen mukaan ole tehty kattavaa tutkimusta.
– Sen voi kuitenkin sanoa, että lojaalisuus on koetuksella tällä hetkellä, kun tapahtuu niin paljon organisaatioiden fuusioitumisia, myymisiä ulkomaille ja lomautuksia. Ehkä työntekijä voi juuri erottua edukseen lojaalisuudellaan?
Lojaalisuus on koetuksella tällä hetkellä.
Soili Keskinen
Muuttuvan työympäristön lisäksi myös työn vaatimustaso on lisääntynyt. Sosiaalisuuden, heittäytymisen ja muiden vuorovaikutuksen vaateet ovat työyhteisövalmentaja Teija Mykrän mukaan osa nykyajan työtä.
– Kokemuksieni mukaan suomalaiset ovat kehittyneet näillä osa-alueilla huimasti. Stereotypiat yksinäisistä ja juroista työn puurtajista voi heittää romukoppaan, Teija Mykrä huomauttaa.