Ylen selvityksen mukaan kymmenillä Mehiläisen entisillä ja nykyisillä johtajilla on vähintään kymmenen miljoonan euron omistukset yhtiössä luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.
Suurin yksittäinen osakeomistus on arvoltaan yli miljoona euroa.
Osakeomistuksilla kannustetaan Mehiläisen johtoa tekemään mahdollisemman hyvää taloudellista tulosta ja hakemaan kasvua.
Mehiläisen toimitusjohtajan Janne-Olli Järvenpään mukaan osakkeet on hankittu normaalina sijoituksena eikä niihin liity esimerkiksi optioita.
– Minusta on todella tärkeää, että johtajillamme ja avainhenkilöillämme on omistusta yhtiössä. Näin he kehittävät yhtiötä myös omistajina. Tässä tapauksessa meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sijoittaa Luxemburgiin, koska pääomarahastot ovat sijoittaneet Mehiläiseen juuri Luxemburgin kautta.
Järvenpään mukaan järjestelystä ei tule veroetuja Mehiläisen johtajille.
– Sillä ei sinänsä ole merkitystä, mitä kautta omistamme osakkeet. Olemme kaikki verovelvollisia Suomessa ja ilmoitamme omistuksistamme verottajalle, sanoo Janne-Olli Järvenpää.
Mehiläisen suurimpia omistajia ovat pääomarahastojen Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot. Yhtiöön ovat sijoittaneet varojaan myös muun muassa suomalaiset työeläkevakuuttajat Varma ja Ilmarinen.
”Sitouttaa yhtiön johtoa”
Pääomarahastot ovat tarjonneet Mehiläisen ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille mahdollisuuden hankkia yhtiön osakkeita. Koska Mehiläinen ei ole julkisesti pörssissä noteerattu yhtiö, ei sen osakkeita voi ostaa kuka tahansa. Esimerkiksi Mehiläisen hoitajat eivät voi hankkia yhtiön osakkeita.
Johdon omistuksista ei ole mainintaa esimerkiksi Mehiläisen tilinpäätöksissä tai vuosikertomuksissa.
Mehiläinen on kertonut tiedotteessaan vuonna 2015, että yhtiön avainhenkilöillä on omistuksia yhtiössä. Avainhenkilöiden omistajien määrää tai sitä, että omistukset kulkevat Luxemburgin kautta, ei tiedotteessa mainittu.
Järvenpään mukaan kyse ei ole perinteisestä ylimmän johdon palkitsemisjärjestelystä.
– Totta kai, jos yhtiön arvo kasvaa, niin saamme osinkotuloja tai myyntivoittoja. Yhtiön näkökulmasta on tietenkin tarkoitus sitouttaa yhtiön johtoa. Tämä ei ole riskitön kannustinjärjestelmä, jota joissain listatuissa yhtiöissä on, vaan aito riskisijoitus. Jos yhtiö ei kasva tai menesty toivotulla tavalla, niin sijoitus voi tuottaa tappioita.
Luxemburgin kaupparekisterin tietojen mukaan Mehiläisen entiset tai nykyiset johtajat ovat hankkineet yhtiön osakkeita vähintään noin 10 miljoonan euron arvosta. Osakaslista ei ole täydellinen, joten summa voi olla selvästi suurempikin. Järvenpää kertoo itse sijoittaneensa ”yli miljoona euroa” Mehiläisen omistavaan yhtiöön.
Järvenpää on yksi Mediverkon perustajista. Mehiläinen ja Meriverkko yhdistyivät vuonna 2015.
Omistusten nykyistä arvoa on käytännössä mahdoton määrittää, koska Mehiläinen ei ole pörssiyhtiö. Omistusten arvo selviää vasta, mikäli pääomarahasto myy Mehiläisen tai sen ruotsalainen emoyhtiö listautuu pörssiin.
Mehiläinen hankki kesällä 2016 omistukseensa hoivapalveluyhtiö Mainio Vireen. Mehiläinen onkin kasvanut rajusti viime vuosina etenkin yrityskauppojen avulla. Tämä on nostanut myös yhtiön johtajien osakeomistusten arvoa.
Myös Männistöllä omistuksia yhtiössä
Mehiläinen on palkannut johtotehtäviin vähän yli vuoden aikana kaksi kokoomusvaikuttajaa eli Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Lasse Männistön sekä kokoomuksen ministeriryhmän avustajan Joonas Turusen. Rekrytointeja on arvosteltu kokoomusvaikuttajien kaksoisroolin takia.
Männistö on merkittävä kuntapolitiikan vaikuttaja. Turunen taas on ollut poliittisessa sisäpiirissä, kun sote-uudistusta on valmisteltu.
Myös Männistö on sijoittanut Mehiläiseen Luxemburgin kautta. Hän ei halunnut kertoa Ylelle, millä summalla hän on yhtiön osakkeita ostanut.
– Minulle on tarjottu vastuideni perusteella mahdollisuutta ja olen sijoittanut markkinahinnalla yhtiöön, jonka menestykseen uskon. Olen pitänyt roolit kuntapoliitikkona ja Mehiläisen johtajana kirkkaasti erillään, enkä ole osallistunut Helsingissä mihinkään päätöksentekoon tai taustakeskusteluun sote-palveluntuotannosta. Sijoitukseni olen ilmoittanut Suomen verottajalle, Männistö kirjoitti Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Joonas Turunen ei halunnut kertoa Ylelle, onko hänelle tarjottu mahdollisuutta ostaa Mehiläisen osakkeita.
– Kun siirtymisestäni Mehiläiseen tiedotettiin, annoin aiheesta haastattelut kaikille kommentteja pyytäneille tiedotusvälineille. Sen enempää en halua henkilökohtaisia uravalintojani julkisuudessa käsitellä, Turunen sanoi Ylelle.
Pääomarahastot hyödyntävät verokeitaita
Mehiläisen ja sen ruotsalaisen emoyhtiön Ambean omistukset kulkevat Luxemburgin kautta. Pääomarahastot hallinnoivat omistuksiaan usein Luxemburgin tapaisissa alhaisen verotuksen maissa, joissa on sijoitustoimintaa suosivaa lainsäädäntöä.
Rahasto kerää isoja institutionaalisia toimijoita kuten työeläkeyhtiöitä ja muita tahoja sijoittamaan yhtiöihin. Sijoituksia varten perustetaan holding- eli omaisuudenhoitoyhtiöitä. Esimerkiksi Varman ja Ilmarisen omistukset yhtiössä kulkevat luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.
Järjestelyillä halutaan varmistaa, ettei sijoituksista makseta kaksinkertaista veroa, vaan ainoastaan verot sijoittajan kotimaassa.
Omistusketjuja on kuitenkin käytetty myös verosuunnitteluun, jossa yhtiön toimintamaassa maksetut verot jäävät hyvin alhaiseksi.
Mehiläinen lopetti verokikkailun
Kolmea suurta terveydenhuoltoalan yhtiötä eli Mehiläistä, Attendoa ja Terveystaloa on arvosteltu viime vuosina verosuunnittelusta.
Julkisen paineen alla yhtiöt ovat kuitenkin muuttaneet toimintatapojaan. Esimerkiksi Attendo maksoi vuonna 2014 yhteisöveroja Suomeen lähes kuusi miljoonaa euroa.
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi vuonna 2011, että Mehiläinen maksoi lähes 40 miljoonan euron voitoistaan yhteisöveroja vain 360 000 euroa.
Verokohun jälkeen Mehiläisen omistusrakennetta muutettiin ja yhtiö ei ole enää hyödyntänyt lain mahdollistamia keinoja minimoida maksamiaan veroja. Vuonna 2014 Mehiläinen maksoi yhteisöveroja 1,5 miljoonaa euroa.
TV1:n A-studio käsittelee Mehiläisen toimintaa maanantaina 10.10. klo 21 alkavassa lähetyksessään.
Pääomarahasto KKR oli jutussa kirjoitettu virheellisesti muotoon KRK. Kirjoitusasu korjattu maanantaina 10. lokakuuta. Juttuun lisätty maininta Mehiläisen tiedotteesta.