Hyppää sisältöön

Rehua, maaseutukuvauksia ja vuosikymmenien rauhantyötä – suomalaisia nobelisteja Elävässä arkistossa

Suomalaisille on myönnetty henkilökohtainen Nobel-palkinto kirjallisuuden, kemian, lääketieteen, rauhan ja talouden alalta.

F.E. Sillanpää, A.I. Virtanen ja Martti Ahtisaari
Kirjailija F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1939. Kemian Nobel myönnettiin A. I. Virtaselle vuonna 1945. Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Kuva: Otava, Suomen Valokuvataiteen Museo, Petteri Paalasmaa / AOP, Yle Uutisgrafiikka
Mia Gertsch

Taloustieteilijä Bengt Holmström sai tänään maanantaina talouden Nobel-palkinnon. Hän on viides suomalainen, joka on palkittu henkilökohtaisella Nobelilla. Ylen Elävä arkisto on koonnut muistoja edellisistä suomalaisnobelisteista.

Ensimmäinen suomalainen nobelisti oli kirjailija Frans Emil Sillanpää. Nobelinsa hän sai vuonna 1939. Palkinnon perusteluissa häntä kiitettiin "syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan".

1940-luvulla Suomen ensimmäinen Nobel-voittaja oli muuttunut jo kansalliseksi ikoniksi.

Vuonna 1953 kuvatussa lyhytelokuvassa maaseudusta kirjoittanut Sillanpää nähdään modernissa kaupunkiympäristössä, Helsingin Herttoniemessä.

Taatan rakkaimmat maisemat olivat Hämeenkyrössä.

Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Palkinnon perusteluissa viisijäseninen komitea sanoi, että Ahtisaari ansaitsi palkinnon työstään rauhan ja sovinnon puolesta. Ahtisaaren meriitteihin rauhanvälittäjänä kuuluvat mm. vuonna 2005 solmittu rauhansopimus Indonesian Acehin maakunnan kapinallisten ja hallituksen välillä ja ponnistelut Namibian itsenäistymisen puolesta.

Palkinnon perusteluissa viisijäseninen komitea sanoi, että Ahtisaari ansaitsee palkinnon työstään rauhan ja sovinnon puolesta.

Kemisti, akateemikko Artturi Ilmari Virtanen sai kemian Nobelin palkinnon vuonna 1945. Virtanen oli kehittänyt tuorerehun säilöntämenetelmän, joka takasi maidontulon talvellakin ja paransi samalla suomalaismeijerien kilpailukykyä.

Artturi Ilmari Virtanen kehitti AIV-säilöntäliuoksensa vuonna 1928 yhdessä lähimmän työtoverinsa fil.tri Henning Karströmin kanssa.

Ragnar Granit sai lääketieteen Nobelin vuonna 1967. Vaikka hän vastaanottikin Nobelinsa ruotsalaisena, Riihimäellä syntynyt Granit piti itseään puoliksi suomalaisena.

Suosittelemme sinulle