Vyöhyketerapeutti käsittelee Jonna Väkevän jalkateriä. Painelemalla tehtävä hoito helpottaa Väkevän jalkakipuja ja vaikuttaa hänen aineenvaihduntaansa. Väkevä suosii luontaishoitoja.
– Eniten käyn hieronnassa. Ja joskus aromaterapiassa ja homeopatiassa. Akupunktiotakin olen kokeillut, hän kertoo.
Väkevän kokemukset luontaishoidoista ovat pelkästään myönteisiä.
Luontaishoidoista haetaan helpotusta kipuihin
Lappeenrantalainen Seija Hartikainen on Väkevän luottohoitaja. Hartikainen on toiminut hoitoalan yrittäjänä parikymmentä vuotta. Hän on opiskellut hierojaksi oppisopimuksella, hankkinut diplomivyöhyketerapeutin pätevyyden alan norjalaisen gurun kursseilla ja kouluttautunut myös diplomiaromaterapeutiksi. Ammattitaitoaan hän täydentää lisäkursseilla ja koulutuksilla.
Asiakkaat hakevat Hartikaisen vastaanotolta apua muun muassa lihaskipuihin ja hartiaseudun vaivoihin.
– Vyöhyketerapialla päästäänkin jo vähän syvemmälle. Sillä voidaan hoitaa muun muassa päänsärkyä, erilaisia kiputiloja ja vatsavaivoja. Vauvoja käy koliikkihoidoissa, Hartikainen kertoo.
Tieto siitä, että kuka tahansa voi ryhtyä luontaishoitajaksi vaikka nettikurssin jälkeen, ei Seija Hartikaista yllätä. Hän tietää, ettei luontaisliiketoimintaa valvota, mutta ihmettelee, kuka ilkeäisi laskuttaa työstä, jota ei osaa.
Luontaishoitoliikentoiminnan valvonta puuttuu
Luontaishoitoliiketoimintaa ei Suomessa valvota, koska alan lainsäädäntö puuttuu. Vaihtoehtohoitoja koskeva lakiluonnos on kyllä olemassa, mutta se on hautautunut ministeriöön.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaiset, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Aluehallintovirastot valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Luontaishoitajat eivät kuulu niihin.
Terveydenhoitoa sivuavia ”hyvinvointipalveluita” saa asiantuntijan mukaan olla, kunhan niillä ei oikeudettomasti tai luvattomasti tehdä terveydenhuollon palveluna.
– Sairauksien diagnostiikkaa tai hoito ei kuulu hyvinvointipalveluihin, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.
"Maksullisten palvelujen valvonta kuuluu kuluttajaviranomaisille"
Henriksson muistuttaa, että kuka tahansa voi nimetä itsensä ”terapeutiksi” tai ”asiantuntijaksi alalla X”.
– Esimerkiksi ”avioeroterapeutiksi” tai ”ADHD-asiantuntijaksi” voi ryhtyä kuka tahansa. Jos palvelu on maksullista, sen valvonta kuuluu kuluttajaviranomaisille. Sama koskee luontaishoitopalveluja, sanoo Henriksson.
Valviran lääkintöneuvos Markus Henriksson muistuttaa, että luontaishoitopalveluja kuluttaja ostaa omalla vastuullaan.