Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) kritisoi kaavaillun perustuslain muutoksen mahdollistavan monenkirjavat tulkinnat siitä, mikä oikeuttaisi tietoliikenteen valvonnan. Perustuslakiin esitetyn muutoksen on katsottu mahdollistavan tietoliikenteen tarkkailun yksilöllisesti tai massaluontoisestilman niin Suomessa kuin ulkomaillakin ilman konkreettista rikosepäilyä, jos perusteluna käytetään kansallista turvallisuutta.
– Perustuslain muutoksessa sanotaan vain "kansallinen turvallisuus" selittämättä yhtään, mitä se on. Jos kysytään esimerkiksi [Turkin presidentiltä Recep Tayyip] Erdoğanilta, mitä hän tarkoittaa kansallisella turvallisuudella, tai jos kysytään [sisäministeri] Petteri Orpolta (kok.), niin se on kaksi eri asiaa, Kasvi perusteli Ylen aamu-tv:ssä.
Entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) sen sijaan seisoo vakaasti uudistuksen takana. Hänen mukaansa muutos kytkeytyy muuttuneeseen turvallisuusympäristöön Euroopassa.
– On käynyt ilmeiseksi, että meidän perustuslakimme on siinä mielessä turhan rajoittava, että emme pysty nykyisen perustuslain pohjalta luomaan sellaista tiedustelulakia, joka on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Räsänen sanoo.
Perustuslain muutosta miettineen työryhmän esitys koskee perustuslain muuttamista, ei vielä varsinaisia siivili- tai sotilastiedusteluun kaavailtuja muutoksia. Näitä pohtivat omat työryhmänsä.
– Suomi tarvitsee tiedustelulain, mutta millainen se on, on se keskustelu, jota nyt käydään. Suomi on ainoita, ellei ainoa, Länsi-Euroopan maa, jossa tällaista toimintaa ei lailla säädellä, ja se on myös hyvin vaarallinen tilanne, Jyrki Kasvi linjaa.
"Suomalaisten keskinäinenkin viestintä ylittää rajat monta kertaa"
Päivi Räsänen moittii nykyistä lainsäädäntöä muun muassa siitä, ettei se mahdollista esimerkiksi Suomen ja jonkin toisen maan välillä kulkevan viestiliikenteen tarkkailua.
– Meillä ei tällä hetkellä ole viranomaisilla sellaisia valtuuksia, että he pystyisivät sitä rajat ylittävää tietoliikennettä seuraamaan. Nyt täytyy muistaa se – ja tässä on mielestäni vähän liioiteltu siinä – että kukaan ei ole tavoitellut sitä, että Suomen sisäistä viestintää esimerkiksi ryhdyttäisiin seuraamaan, Räsänen perustelee.
Kasvi näkee jaottelun maiden väliseen viestintään ongelmallisena, kun kyse on viestinnästä internetin aikakaudella.
– Meidän suomalaisten keskinäinenkin viestintä menee usein monta kertaa Suomen rajojen yli, eli se Suomen rajalla tapahtuva seuranta on aika keinotekoinen määritelmä. Internet ei vain toimi sillä tavalla. Kun meidän puhelumme, sähköpostimme ja verkkoselauksemme on siellä, niin tässä täytyy olla todella tarkkana, ettei ykskaks huomata, että hupsista, meillä on kaikki tietoliikenne seurannassa, Kasvi sanoo.
Lisäksi hän muistuttaa, ettei ongelma rajoitu vain siihen, mitä suomalaiset viranomaiset saisivat tietoonsa, vaan tietojen vaihdon kautta tiedot voisivat olla myös muiden valtioiden käytettävissä.
Perustuslain muuttamista moitittu liian järeäksi keinoksi
Eilen kerrottiin, että siviilitiedustelua suunnitellut työryhmä ehdottaa Supolle tiedusteluvaltuuksia ilman konkreettista rikosepäilyä. Lisäksi Supo olisi saamassa oikeuden täysimittaiseen ihmisten ja tietotekniseen tiedusteluun ulkomailla. Uudistukset edellyttäisivät muutosta perustuslakiin.
Verkkovalvontaoikeuksiensa laajentamista ovat vaatineet erityisesti poliisi ja puolustusvoimat.
Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin arvosteli eilen esitystä muun muassa siitä, että perustuslakia ollaan muuttamassa ilman, että vielä tiedetään, onko muutos ehdotetussa laajuudessa edes tarpeellinen. Scheininin näkemyksen mukaan perustuslaillisia oikeuksia aiotaan Suomessa kaventaa liian laajasti ja ylimalkaisesti.
– Ehdotetun perustuslain muutoksen jälkeen voitaisiin perustuslain estämättä, siis eduskunnan enemmistön päätöksellä, antaa poliisille, suojelupoliisille, tullille ja puolustusvoimille valtuuksia tarkkailla tietoliikennettä Suomessa ja ulkomailla, yksilöllisesti tai massaluontoisesti, kajoten sekä tunnistamistietoihin että viestien sisältöön. Mitään rikosepäilyä tai muuta yksiöllistä perustetta ei edellytettäisi, kunhan tarkkailutoiminta perusteltaisiin kansallisen turvallisuuden nimissä, Scheinin totesi.