Tanssiesityksen yleisö voi poistua salin penkistä tuntien kuin olisi itse huhkinut. Tanssitaiteen tohtorin Kirsi Törmin mukaan tanssi rentouttaa liikkujan, ja parhaassa tapauksessa se sytyttää katsojassakin kipinän ja kaipuun liikkeeseen.
– On tehty tutkimuksia, että peilineuronit reagoivat aivoissa ja se tekee katsomisen kokemuksesta hyvin rentouttavan. Ikään kuin kinesteettisen empatian kautta aivoissa tapahtuu ne samat asiat kuin itse tanssisit, vaikka katsot vain teosta, Törmi selventää.
Törmin mukaan tanssimisen hyvinvoinnille edulliset vaikutukset on huomattu muun muassa parkinsonpotilaiden kanssa työskennellessä.
Meillä jokaisella on keho ja ruumis. Meidät on luotu liikkumaan ja liikkuviksi olennoiksi.
Kirsi Törmi
– Parkinssonpotilaiden kanssa on käytetty nykytanssia ja se on vähentänyt huomattavasti näitä heidän oireita. Kävely sujuu paremmin ja vapina vähenee. Sen tyyppistä on tosi paljon.
Parasta on kuitenkin irrotella itse välillä oikein kunnolla ja vapautua tanssin vietäväksi.
– Jo tanssiminen sinänsä rentouttaa. Jos se ei ole pakotettua tai teknisesti sidottua, niin se on hyvin rentouttavaa. Tekninen ja suunniteltu tanssi rentouttaa jälkikäteen. Tietää tehneensä paljon, Törmi kertoo.
"Diskossa joraaminen hiki päässä on mitä mahtavin keino"
Sponttaani tanssiminen ei ole perushärmäläiselle normaali käytäntö. Miten oman kehon voisi rohkaista liikkeelle ja unohtaa itsekrititiikin ja tietoisuuden?
– Hakeutumalla tanssiryhmiin. Jos ei ole ennen tanssinut tai liikkunut, niin kynnys olisi mahdollisimman matala, tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi kertoo.
Kotona tai tanssilattialla hytkyminen on Törmin mukaan tehokas tapa rentoutua ja saada keho virkeäksi ja mieli korkealle.
– Diskossa joraaminen hiki päässä on mitä mahtavin keino. Tai himassa siten, että laitat vaikka verhot ikkunan eteen, musat täysille ja annat mennä. Se on ihan todella loistava menetelmä poistaa stressiä.
Kirsi Törmi teki väitöskirjansa Vuorovaikutteisesta koreografisesta prosessista, jossa merkitykselliseksi nousee ryhmän vetäjän kyky tiedostaa, aistia, kuunnella ja kunnioittaa osallistujien kokemuksia. Tutkimus pureutuu muun muassa siihen, mitä uutta koreografisen prosessin vuorovaikutteisuus tuo harjoitustilanteeseen.
– Oman väitösprojektini tutkimustyön aikana työskentelin paljon ei-tanssijoiden kanssa. On nimenomaan hyvin oleellista, miten minä ryhmän vetäjänä houkuttelen ihmisiä tanssimaan ja esitän asian niin, ettei tämä vaadi erityistaitoa. Meillä jokaisella on keho ja ruumis. Meidät on luotu liikkumaan ja liikkuviksi olennoiksi.
Keho eläväksi ja liikkuvaksi
Törmi muistuttaa, ettei ihminen ole pääjalkainen. Hän ei pidä ajatuksesta, että ihmisellä on pää, joka vie ja keho, joka vain raahautuu perässä
– Kysyn, miiten sitä voisi aktivoida ja saada sen uudelleen eläväksi ja liikkuvaksi, Törmi pohtii.
Törmi on toinen Kajaanin Generaattorilla ensi-iltansa saaneen POST-teoksen koreografeista ja esiintyjistä. Teos yhdistää nykytanssia ja aikijujutsua. harjoituksissa on käytetty apuna TRE-menetelmää. Lähteekö katsoja esityksestä väsyneenä vai energisenä?
– POST:in kohdalla katsoja saa varmasti sellaisen kokemuksen, että on halu liikkua sen jälkeen. Se resonoi sillä tavalla.
Muokattu juttua 20.10.2016 klo 8.29. Korjattu Kirsi Törmin titteli tanssitaiteen tohtori.