Venäjän sotahistoriallinen seura siirsi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin kiistellyn muistolaatan yöllä turvaan Ensimmäisen maailmansodan museoon.
Viime kesänä paljastettu Mannerheimin reliefi kertoi, että kenraaliluutnantti Mannerheim palveli Venäjän armeijassa vuodesta 1887 vuoteen 1918. Muistolaatta oli sijoitettu Pietarin sotilasinsinööri-instituutin ulkoseinään Zaharevskaja-kadulla.
Muistolaatta herätti alusta asti poikkeuksellisen rajua vastarintaa. Erityisesti kansallismieliset ryhmät ja pietarilaisten veteraanijärjestöjen edustajat paheksuivat sitä siksi, että Mannerheim johti Suomen joukkoja Leningradin piirityksen aikana.
Muistolaatta yritettiin tuhota ampumalla ja hakkaamalla. Se myös tuhrittiin kolme kertaa punavärillä. Väri symboloi Leningradin piirityksessä kuolleiden verta.
Pietari kyllästyi ilkivaltaan
Laatan vastustajat syyttivät myös Venäjän valtiojohtoa leningradilaisten kärsimysten vähättelystä. Laatan paljastustilaisuuteen osallistuivat presidentti Vladimir Putinin silloinen kansliapäällikkö Sergei Ivanov ja maan kulttuuriministeri Vladimir Medinski.
Pietarin kaupungille laatan saama huomio oli niin kiusallinen, että laatta määrättiin poistettavaksi vuoden loppuun mennessä.
Venäjän sotahistoriallisen seuran edustajat irrottivat laatan kuitenkin jo torstain ja perjantain välisenä yönä ja veivät sen Pietarin ulkopuolella Pushkinossa sijaitsevaan museoon, Ratnaja Palataan.
Museo on omistettu ensimmäiselle maailmansodalle. Sotahistoriallisen seuran mukaan Mannerheimin muistolaatta sopii museoon siksi, että Mannerheim palveli tsaarin armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana.