Hyppää sisältöön

Tekoälyn valvontaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä – teknologiajättien omavalvonta ei riitä

Tekoälyn kehitys on ollut niin nopeaa, ettei sitä varten ole vielä laadittu yhteneväisiä pelisääntöjä Euroopassa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) alulle panema hanke pyrkii siihen, että tekoälyä ja sen algoritmeja ohjelmoitaisiin avoimemmin.

Ruudulla näkyy koodia.
Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle
Panu Vatanen

Teknologiajätit Facebook, Amazon, Googlen DeepMind, IBM ja Microsoft kertoivat syyskuussa perustaneensa yhdessä järjestön (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on muun muassa edistää vastuullisempaa tekoälyn kehittämistä ja lisätä sen läpinäkyvyyttä.

It-yritysten tavoitteena on pohtia ja ratkaista tekoälyn mukanaan tuomia hyötyjä ja mahdollisia haittoja ihmisille ja yhteiskunnille. Järjestö aikoo myös lisätä tutkimusta ja keskustelua tekoälyn kehittämiseen liittyvistä eettisistä ja avoimuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Tekoälyn kehittämisen avoimuuteen on herätty nyt myös Euroopan unionissa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) alulle panema tekoälyn algoritmeja ja digiyhteiskuntaa käsittelevä pilottihanke on edennyt vauhdilla.

– Tekoälyn algoritmien valvontaan tarvitaan jonkinlaiset pelisäännöt. Tällä hetkellä EU:ssa ei vielä ole algoritmeja koskevaa politiikkaa, Jaakonsaari sanoo.

Suuntaviivoja asian suhteen ollaan hahmottelemassa myös Yhdysvalloissa, jossa Valkoinen talo julkaisi juuri oman raporttinsa (siirryt toiseen palveluun) liittyen tekoälyn tulevaisuuteen.

Tekoälyn kehitystä ei haluta estää

Politiikan lisäksi Jaakonsaaren pilottihankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta algoritmeista ja niihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

– Eräässä Britannian yliopistossa annettiin osa opiskelijavalinnasta algoritmeille (siirryt toiseen palveluun). Kävi kuitenkin ilmi, että algoritmit syrjivät valinnoissa naisia ja maahanmuuttajia.

Vaikka suurten teknologiajättien perustama järjestö on Jaakonsaaren mukaan hyvä kehityssuunta, ei yritysten omavalvonta pelkästään riitä. Europarlamentaarikon hankkeen tarkoituksena onkin selvittää, miten ja millä tavoin EU:ssa voitaisiin luoda yhteistä sääntelyä tekoälyn kehittämisen suhteen.

– Tietenkään emme halua estää teknologia-alan kehitystä, mutta sääntelyllä voidaan estää varsinaisia väärinkäytöksiä ja määritellä tekoälyn roolia tarkemmin.

Algoritmit voivat tehdä virheitä

Tekoälyn kehittymiseen liittyy Jaakonsaaren mukaan suunnattomien mahdollisuuksien lisäksi myös suuria uhkia. Algoritmien tekemistä virheistä on saatiin tämän kuun alussa käytännön esimerkki, kun Britannian punnan arvo tippui nopeasti. Sen syyksi epäillään viallisia kaupankäyntialgoritmeja.

Yhteiskuntien digitalisoituessa onkin Jaakonsaaren mukaan vaarana, että alamme luottaa algoritmeihin liian sokeasti, jolloin päätöksenteko voi ulkoistua koneille.

– Kun tekoälyn algoritmit ohjelmoidaan oppimaan itsenäisesti, vie se niitä entistä kauemmaksi ihmisten valvovien silmien alta. Itseoppivat algoritmit hallitsevat tulevaisuudessa digitalisaatiota, joten sopiva EU-tason politiikkaratkaisu täytyy löytyä.

Euroopan komissio on pitänyt Jaakonsaaren pilottihanketta tärkeänä ja on antanut sille tukensa. EU:n ensi vuoden talousarviossa sille on jo varattu 600 000 euron budjetti, joka varmistuu vielä marraskuun aikana.

Suosittelemme sinulle