Uudellamaalla ajetaan nyt muiden maakuntien tapaan läpi hallituksen uudistusta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään kunnilta maakunnille. Tätä valtavaa mullistusta vetää käytännössä Uudenmaan liiton hallituksen puheenjohtaja, Nurmijärveltä kotoisin oleva kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä.
– Jo tämän henkilöstömäärän siirto kunnilta maakunnille on valtava operaatio, huokaisee Mäkelä.
Tilannetta ei helpota, että alueen vahvat kunnat, Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen olisivat halunneet tehdä aivan omanalaisensa uudistuksen. Käytännössä se olisi tarkoittanut lähes kaiken jättämistä ennalleen. Hallitus ei siihen taipunut, ja nyt kaupunkien jättiorganisaatiot pitää saada toimimaan vielä suuremman maakuntaorganisaation rakentamisen hyväksi.
Uuden supersote-alueen menot tulevat olemaan vuosittain noin 16 miljardia euroa. 1,6 miljoonan uusmaalaisen sosiaali- ja terveyspalveluja pyörittää jatkossa maakuntahallinto, eli varsin tuntematon Uudenmaan liitto. Kuvaava on, että esimerkiksi sen twitter-tilillä on vain 77 seuraajaa.
Maakuntaliitto organisoi tässä vaiheessa jättihankkeen esivalmistelua. Uudenmaan maakunnalta tulee näillä näkymin ensi maanantaina kunnille esitykset mallista, joka perustuu demokratian huomioivaan alueellisesti tasapainoiseen edustukseen, jota täydennetään muiden sidosryhmien edustuksella.
– Toivottavasti sillä organisaatiolla päästään jo tämän vuoden puolella valitsemaan muutosjohtajaa, joka lähtisi tähän työhön, toivoo Mäkelä.
Jättiläisen tiellä isoja järkäleitä
Uudistuksen etenemisen tiellä on lukuisia esteitä. Moni ei halua tehdä turhaa työtä, ennen kuin tiedetään tarkemmin mitä hallitus tarkoittaa uudistukseen kuuluvalla asiakkaan valinnanvapauden lisäämisellä. Siihen saataneen jonkinlainen selvyys parin viikon kuluttua.
Toinen, sitkeämpi järkäle uudistuksen tiellä, on isojen kaupunkien asenneongelma.
Alueen superkunta, Helsinki, on tottunut itsenäisyyteen. Myös Mäkelä myöntää, ettei Helsinki maakuntahallintoa tarvitsisi. Helsingin päättäjät ja kaupungin johto epäilevät, etteivät kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalvelut parane uudistusten myötä.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mäkelä myöntää, ettei rahan riittäminen tarvittaviin palveluihin jatkossa ole varmaa. Työ on kuitenkin kesken. Mäkelän mielestä olisi tarpeen tarkistaa, onko esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvät haasteet huomioitu laskelmissa riittävästi.
– Nyt näyttäisi siltä, että täältä kuitenkin aika iso osa sote-resurssista siirretään muualle maahan, Mäkelä myöntää.
Jos pääkaupunkiseudun kunnat eivät tartu toimeen hyvällä, ne voidaan painostaa töihin vetoamalla lakiin.
– Viime kädessä se on laki, joka aluetta velvoittaa toimimaan.
Mäkelä toivoo kuitenkin, ettei pakottamisen asteelle jouduttaisi menemään.
Yksi asia auki – kaikki auki
Projektin saamista vauhtiin on hidastanut pääkaupunkiseudun hanke erillisestä sote-ratkaisusta. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten esitys ei hallitukselle kelvannut, ja nyt ovi on auki pääkaupunkiseudun erilliselle TE-palveluiden ratkaisulle.
– Tietysti tämä on kokonaisuus. Ja jos yksi osa-alue on auki siitä kokonaisuudesta, silloin melkein kaikki asiat ovat auki, sanoo Mäkelä.
Parhaillaan Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä olevan paperin mukaan maakunnista näyttää tulevan valtion ohjausta vahvistavia työvälineitä. Mäkelä puolustaa tässä kohtaa nykyhallituksen vieroksumia normeja.
– Palvelut pitää turvata joka puolelle samalla tavalla ja siinä mielessä valtiolta tulevat ohjeistukset, normit ja erilaiset määritelmät hoidontarpeeseen ja muuhun ovat ihan oikeutettujakin.
Helsinki tyrmää lähes kaiken – pääkaupunkia lepytellään
Helsingin kaupunginhallituksen pöydälle jättämässä lausunnossa ei muutenkaan nähdä juuri mitään hyvää maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kaikelle sanotaan ei.
Uudistuksen puutteiden lista on loputon. Esimerkiksi Helsingin mielestä palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus ei parane. Toimivat yhteistyöratkaisut vaarantuvat. Pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset heikkenevät. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet eivät toteudu totutulla tavalla. Taloudellinen päätöksenteko ei toimi. Terveys- ja hyvinvointierot eivät kapene. Kunnille jää merkittävä kiinteistöriski. Toiminta jäykistyy ja tehottomuus lisääntyy. Juuri mikään ei ole hyvää maakuntauudistuksessa ja kaikki toimii paremmin Helsingin tai pääkaupunkiseudun kuntien järjestämänä. Pöytäkirja haisee muutosvastarinnalle.
Uudenmaan liitossa on ryhdytty lepyttelemään pääkaupunkia tarjoamalla sille lisää valtaa. Suuntana on se, että valta jaetaan asukasmäärien perusteella. Mäkelä uskoo uudistusten lisäävän Helsingin motivaatiota toimia maakuntatasolla.
– Tietyllä tavalla keskustelu on nyt ollut vilkkaampaa kuin aikaisemmin, sanoo Mäkelä.
Uudenmaan maakuntahallinnolle puuhataan parhaillaan myös muutosjohtajan tointa. Eri näköisiä ja kokoisia kuntia halutaan ajaa samaan rintamaan myös henkilövalintojen kautta.
– Henkilövalinnat ovat yksi merkittävä tekijä, jolla luottamusta rakennetaan. Niiden pitää olla sellaisia ihmisiä, jotka nauttivat tämän koko alueen luottamusta, selittää Mäkelä.
Kunnat maksavat osan uusien pomojen palkoista. Kulut jaetaan kuntien kesken väestöpohjan mukaan.
Kehyskunnatkin haluavat äänen
Mäkelän mukaan kaikista isoin muutos on kulttuurin muutos. Jatkossa monia asia kuuluu kokonaan kunnille, ja moni toinen asia taas kokonaan maakunnille.
Uudenmaan maakuntaan kuuluu 26 hyvin erilaista kuntaa. Mäkelä toimii muiden luottamustoimiensa lisäksi myös Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajana. Vaikka isot kaupungit ovat vaatineet viime aikoina maakunnassa paljon huomiota, muistuttaa Mäkelä kehyskuntien toiveista.
– Tärkeää on, että kehyskunnillakin on jatkossa ääni asioissa, ja että ei mennä pelkästään Kehä III:n sisäpuolen ehdolilla.