Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Suuria odotuksia ja pettymyksiä – Finlandia-palkinnot sähköistävät kirjasyksyn

Finlandia-palkintoa ja ehdokkuuksia odotetaan ja pelätään. Kirjailijat elävät jännityksessä ja kustantajat rauhoittelevat.

Kuvassa viime vuoden voittajat. Tieto-Finlandian voittaja Tapio Tamminen, Finlandia Junior voittaja Nadja Sumanen ja Finlandia -palkinnon voittaja Laura Lindstedt.
Vuonna 2015 Tieto-Finlandian voitti Tapio Tamminen, Finlandia Juniorin Nadja Sumanen ja Finlandia -palkinnon Laura Lindstedt. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Miia Gustafsson
Avaa Yle-sovelluksessa

Kirjailija Leena Parkkinen ei ole vielä ehtinyt miettiä pian käynnistyvää kirjallisuuden Finlandia-palkintoruljanssia. Ajatukset on vienyt hiljattain syntynyt vauva, mutta Parkkinen myöntää Finlandia-palkinnon tuovan mukavaa säpinää kirjamaailmaan.

Leena Parkkinen
Kirjailija Leena Parkkisen mielestä palkintoja ei kannata liikaa miettiä. Kuva: Heini Lehväslaiho / Teos

– Siinä tiivistyy kirjasyksyn ihana jännitys. Se tekee kirjallisuudesta hetkeksi tietynlaista hauskaa peliä.

Parkkinen ei suhtaudu palkintohulinaan kovin vakavasti. Hän kuitenkin tunnistaa Finlandia-palkinnon aiheuttamat odotukset.

– Olen nähnyt sen kaipuun ja paineen, varsinkin jos ei ole ikinä ollut ehdolla. Tuntuu, että etenkin mieskirjailijoilla on enemmän odotuksia.

"Kirjoittaminen ei ole juoksukilpailu."

Leena Parkkinen

Parkkinenkaan ei ole koskaan ollut Finlandia-ehdokkaana. Hänen kahdeksan vuotta sitten julkaistu esikoisteoksensa_ Sinun jälkeesi, Max_ sai kolme erilaista palkintoa ja seuraava romaani yhden.

Tänä keväänä ilmestyi kolmas romaani Säädyllinen ainesosa, joka on saanut paljon kehuja. Aiempien romaanien palkinnot ovat kuitenkin opettaneet Parkkiselle, että voittaminen on sattumankauppaa, eikä palkintoja kannata miettiä liikaa.

– Jos alkaa arvottaa itseään palkintojen kautta, silloin voi pilata kirjoittamisfiiliksen pitkäksi aikaa. Täytyy muistaa, ettei kirjoittaminen ole juoksukilpailu.

"Pettymys oli valtava"

Joka syksy jaettava Finlandia-palkinto voi olla kirjailijoille toiveiden tynnyri. Niin palkintoa kuvailee 15 romaania kirjoittanut Pirjo Hassinen. Hän on ollut Finlandia-ehdokkaana neljä kertaa.

– Finlandia-palkintoon liittyy paljon toiveita. Ainakin sellaisilla kirjailijoilla, jotka eivät ole ikinä olleet mitään bestseller-kirjailijoita. Itse olen kaikkien kirjojen kohdalla odottanut ja jännittänyt ehdokkuuksia.

Pirjo Hassinen
Kirjailija Pirjo Hassinen on ollut Finlandia-ehdokkaana neljä kertaa. Kuva: Arvo Vuorela

Hassinen kertoo, että ensimmäinen ehdokkuus oli iloinen yllätys. Toisella kertaa hän hieman toivoi voittoa, mutta vain salaa. Kolmannella kerralla hänellä oli vankka usko voiton mahdollisuuteen, sillä olihan Kuninkaanpuisto saanut valtavasti suitsutusta. Neljännellä kerralla, kun vieläkään ei tullut voittoa, pettymys oli valtava.

Populan jälkeen pettymys oli niin suuri, että ajattelin, etten toivu tästä ikinä.

Tänä vuonna Hassinen ei enää jaksa hermoilla ehdokkuudesta. Hän sanoo, ettei ole kyynistynyt, mutta syksyllä ilmestyneen Kalmarin poliittisuus ei ole miellyttänyt kaikkia.

"Ajattelin, etten toivu tästä ikinä."

Pirjo Hassinen

– Silti kannatan ehdottomasti Finlandia-palkintoinstituutiota. Sillä saadaan nostettua kirjallisuutta hienosti esiin. Ja tietenkin yksittäiselle kirjailijalle se on lottovoitto.

Voitto voi kymmenkertaistaa myynnin

Myös kustantamoissa kädet hikoavat F-hetken lähestyessä. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnossa jo ehdokkuus lisää myyntiä huimasti.

– Se tuo mukavaa kutinaa. Kustantajan on kuitenkin pidettävä hermot kurissa. Ei kannata lähteä liikaa hysteeriseen spekulointiin, että kuka on ja kuka ei ole ehdolla, toppuuttelee toimitusjohtaja Nina Paavolainen Teos-kustantamosta.

Teos-kustantamo on viime vuosina saanut usein Finlandia-palkinnon. Kuvassa toimitusjohtaja Nina Paavolainen.
Teos-kustantamo on viime vuosina saanut usein Finlandia-palkinnon. Kuvassa toimitusjohtaja Nina Paavolainen. Kuva: Toni Määttä / Yle

Teos-kustantamolla on ollut uskomattoman hyvä onni kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintojen suhteen. Kuuden vuoden aikana palkinto on mennyt Teoksen kirjailijoille neljä kertaa.

– Olisi naiivia väittää, ettei menestys olisi ollut suurenmoista ja palkitsevaa. Finlandia-palkinto moninkertaistaa huomion ja myynnin ihan automaattisesti. Sillä on hirveän suuri merkitys.

Finlandia-voitto voi parhaassa tapauksessa jopa kymmenkertaistaa kirjan myynnin. 30 000 euron arvoinen palkinto on jo itsessään pienituloiselle kirjailijalle jättipotti.

"Ei kannata lähteä liikaa hysteeriseen spekulointiin."

Nina Paavolainen

Kirjakaupoissa vannotaan Finlandia-palkintojen nimeen, sillä niiden vaikutus joulumyyntiin on suuri. Ilman jokasyksyistä Finlandia-ruljanssia kirjat jäisivät ilman huomiota, eivätkä ne löytäisi tietään lahjasäkkiin.

– Valitettavasti lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnoissa vain voittajat kasvattavat myyntiä. Näissä kategorioissa ehdokkaat jäävät yhä varjoon, harmittelee Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

Finlandia-palkintojen jakoa on viime vuosina uudistettu siten, että kaikki voittajat julkistetaan samassa tilaisuudessa. Tänä vuonna huomiota haetaan myös yleisöäänestyksellä.

Vaikka välillä esiin nousee kysymyksiä Finlandia-palkintojen liian suuresta merkityksestä, tuntuu pelin henki olevan selvä kaikille osapuolille.

– Jos se lisää kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan, niin se on vain ihanaa, tiivistää kirjailija Leena Parkkinen.

Finlandia-palkintoehdokkuudet eri kategorioissa julkistetaan tällä viikolla. Finlandia-palkinnot jaetaan 24.11.

Suosittelemme