Lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudulla, ilmenee Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Suomalaisilta kysyttiin viime ja toissa viikolla, millaisessa ympäristössä he haluaisivat mieluiten asua, jos saisivat valita vapaasti eikä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa.
Tuhannesta vastaajasta vain joka kymmenes eli 11 prosenttia kertoi, että asuisi mieluiten suuren kaupungin keskustassa. Noin 23 prosenttia asuisi suuren kaupungin reunamilla; pikkukaupungissa tai taajamassa asuisi 28 prosenttia vastanneista.
Peräti 30 prosenttia sanoi kyselyssä haaveilevansa asumisesta maaseudun haja-asutusalueella. Haja-asutusalueet saivat kannatusta paitsi niiltä, jotka asuvat jo nyt alle 50 000 asukkaan kunnissa, myös muilta: esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaista joka kymmenes asuisi mieluiten maalla, muun pääkaupunkiseudun asukkaistakin liki joka kolmas.
Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn otos edustaa tilastollisesti koko Suomen aikuisväestöä. Sen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Professori: Vastaukset voivat olla vastalause
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei ole pääpiirteissään yllättynyt kyselyn tuloksista.
– Toisin kuin lisää kantakaupunkia ajavat intressiryhmät kertovat että kaikki haluavat asua kantakaupungissa, kaikki tutkimusevidenssi niin nuorilta kuin vanhemmilta tukee edelleen samantyyppistä asumistoivemiljöötä, hän kommentoi.
Iso kysymys on, haluaako suomalainen asua maalla vai haluaako hän asua luonnon lähellä rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä.
Mari Vaattovaara
Yksittäinen tulos siitä, että liki joka kolmas suomalainen haluaisi asua nimenomaan maaseudun haja-asutusalueella, yllättää kuitenkin Vaattovaarankin. Se, että jopa pääkaupunkiseudulta löytyy maaseutumaista ympäristöä, ei vielä tarkoita maaseudun haja-asutusaluetta.
– Maaseudun haja-asutusalue tarkoittaa Kainuun ja Lapin metsiä, aidosti sellaista aluetta, jossa talojen väliset etäisyydet ovat valtavia. Se ei ole taajamaa, eikä se ole kaupunkimainen kunta.
Vaattovaara tulkitseekin "maaseudun haja-asutusalueen" ennen kaikkea miljöökysymykseksi. Sillä on voitu tarkoittaa esimerkiksi luonnonläheistä, rauhallista pientalomaista asumista, hän arvelee.
Vastaukset voivat olla jonkinlaista mökkikauden jälkeistä maalla asumisen ihannointia.
Mari Vaattovaara
– Iso kysymys on, haluaako suomalainen asua maalla vai haluaako hän asua luonnon lähellä rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä.
– Itse ajattelen, että vastaukset voivat olla jonkinlaista mökkikauden jälkeistä maalla asumisen ihannointia mutta myös jonkinlainen vastalause tälle kansakunnassa ylikorostuneelle kaupunkilaiskeskustelulle.
"Kaupunkilaiskeskustelu" on korostunut Suomessa muun muassa siksi, että Helsinki on avaamassa historiallisen paljon alueita kantakaupungin ulkopuolella, Vaattovaara selittää.
– Tekisin sellaisen tulkinnan, että siitä huolimatta että meillä tiedotusvälineet ja tietyt urbanistit, iso osa asiantuntijoistakin, kertovat, että maailma on muuttumassa radikaalilla tavalla, tällaista muutosta ei oikeastaan ole nähtävissä – ei kansainvälisesti eikä Suomessa.
Perussuomalaiset keskustaakin maalaishenkisempiä
Ylen teettämässä, Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä maaseutu sai hieman enemmän kannatusta miehiltä kuin naisilta: miehistä maaseudulla asuisi joka kolmas, naisista 27 prosenttia vastanneista.
Naisten suosikki olisi pikkukaupunki tai taajama; tätä vaihtoehtoa kannatti noin 30 prosenttia.
Eroja ilmeni myös puoluekannoittain tarkasteltuna. Kyselyssä perussuomalaisia äänestävät olivat keskustaakin maalaishenkisempiä: Perussuomalaisten kannattajista peräti puolet asuisi maaseudun haja-asutusalueella. Keskustassa vastaava luku oli 46 prosenttia.
Suuret kaupungit miellyttivät eniten kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiä.
Ikäkin vaikutti: Enemmistö nuorista haluaa asua kaupunkiseudulla. Eläkeiän kynnyksellä olevista, 50–64-vuotiaista suomalaisista 43 prosenttia muuttaisi sen sijaan maalle.
"Vaikka meitä kuinka opetetaan kaupunkilaisiksi…"
Tuloksista huolimatta suomalaiset eivät ole poikkeuksellisen maaseutuhenkistä kansaa, professori Mari Vaattovaara sanoo. Suomi on maailman kärkeä teknologiassa ja koulutuksessa, hän muistuttaa.
– Mutta ehkä yhteys luontoon on elävämpi ja se mahdollisuus on olemassa, että luonnon kanssa eletään modernia kaupunkimaista elämää.
Vastaus siihen, moniko suomalainen asuu tälläkin hetkellä maaseudulla, vaihtelee lähteestä riippuen: Suomen Kuntaliiton mukaan kaupungeissa asui viime vuoden lopulla noin 78 prosenttia suomalaisista, muissa kunnissa 22 prosenttia.
Suomen ympäristökeskuksesta puolestaan kerrotaan, että kaupunkiseutujen osuus väestöstä on 70 prosenttia ja maaseudun noin 30. Silloin kyselyn tulokset kuvastaisivat pitkälti sitä, missä suomalaiset asuvat jo nyt – ja että asuinpaikkaan ollaan tyytyväisiä.
Luvut eivät kuitenkaan välttämättä kerro samaa asiaa: esimerkiksi yli puolet tällä hetkellä alle 50 000 asukkaan kunnissa asuvista haluaa asua jossain muualla kuin maalla.
Vaattovaara toteaa, että kansalaisten mielipide pitäisi ottaa vakavasti viimeistään nyt. Suomi kaupungistuu hänen mukaansa edelleen – mutta toivottavasti niin, että asumistoiveet täyttyvät.
– Vaikka meitä kuinka opetetaan kaupunkilaisiksi asumaan pienissä yksiöissä kantakaupungissa, tulokset ovat itsepintaisesti tällaisia.
– Mielestäni tulos pitäisi ottaa vakavasti ja miettiä, mitä se voisi tarkoittaa kaupungin kehittämisen näkökulmasta, Vaattovaara sanoo.
Juttua muokattu 31.10.2016 klo 11.06. Otsikkoon lisätty sana yleisin.