Suomessa raskaana olevien naisten ja synnyttäjien hoito on huippuluokkaa. Naiset kuitenkin valmistautuvat synnyttämiseen usein vain vähän tai ei ollenkaan. Näin sanoo pitkään kätilönä toiminut Kätilöliiton hallituksen jäsen Eliisa Karttunen.
– On paljon naisia, joilla ei ole juuri mitään käsitystä synnytyksen tapahtumista ja synnyttämisestä. Näin tietenkin on erityisesti, kun kyseessä on ensimmäinen lapsi. Usein kuulee naisten sanovan: "En ole valmistautunut mitenkään tai miettinyt etukäteen mitään. Kyllä ne kätilöt sairaalassa tietävät, mikä on parasta".
On paljon naisia, joilla ei ole juuri mitään käsitystä synnytyksen tapahtumista ja synnyttämisestä. Näin tietenkin on erityisesti, kun kyseessä on ensimmäinen lapsi.
Kätilö Eliisa Karttunen
Karttunen kuitenkin muistuttaa, että pienempi osa naisista valmistautuu synnytykseen erittäin perusteellisesti. Parhaimmillaan se tarkoittaa sekä psyykkistä että fyysistä valmistautumista.
Karttusen mielestä onkin hyvä, että naiset tuntevat omat vahvuutensa ja tietävät tarjolla olevista vaihtoehdoista.
– Jo pitkään on ollut selvää tieteellistä näyttöä, että hyvin valmistautuvat naiset kokevat synnytyksensä myönteisempänä, käyttävät vähemmän kipulääkkeitä ja synnyttävät muita todennäköisemmin normaalisti.
Suunnittelu kannattaa, vaikka pettyisikin
Tilastollisesti äidit ja vauvat selviytyvät synnytyksestä Suomessa hyvin. Siinä mielessä synnytykset ovat siis onnistuneita, mutta:
– Jos tutkittaisiin kokemusta yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja raskauden sekä synnytyksen aikana saadusta hoidosta, eivät tilastot valitettavasti olisikaan ollenkaan niin hyviä. Jokainen nainen ansaitsee hyvän ja voimaannuttavan kokemuksen raskaudestaan ja synnytyksestään. Se kuitenkin jää usein vain haaveeksi, Eliisa Karttunen harmittelee.
Jokainen nainen ansaitsee hyvän ja voimaannuttavan kokemuksen raskaudestaan ja synnytyksestään. Se kuitenkin jää usein vain haaveeksi.
Kätilö Eliisa Karttunen
Usein odottavalle äidille sanotaan, ettei synnytystä kannata kamalasti suunnitella etukäteen – näin ei myöhemmin pety, jos kaikki ei menekään suunnitellusti.
Tämä ajattelutapa pitäisi Karttusen mielestä unohtaa kokonaan.
– Totuus on, että koko synnytyksestä jää naiselle myönteisempi muisto, jos siihen on valmistautunut. Myös silloin, kun synnytyksessä tapahtuu yllättäviä ja ei-toivottuja käänteitä ja synnytys päättyy toimenpiteeseen.
4 lapsen äiti: "Suunnitteleminen kannattaa"
Myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan synnyttämään tullut Laura Vähäkainu kannustaa suunnittelemaan synnytystä edes jonkin verran.
– Mielestäni on hyvä, että on suunnitellut jotain ja tietää, mitä haluaa. Ainahan se ei tietysti mene sillä lailla kuin on suunnitellut, hän toteaa.
Vähäkainu tuli synnyttämään neljättä lastaan – kokemus toi varmuutta, jonka avulla osasi jo suunnitellakin synnytystä.
Synnytysvalmennus lapsenkengissä?
Kunnollinen kätilön pitämä synnytysvalmennus auttaisi odottavia äitejä valmistautumaan synnytykseen ja elämään vastasyntyneen kanssa.
Valmennuksia on kuitenkin kätilö Eliisa Karttusen mukaan lopetettu, vähennetty tai siirretty nettiin lähes kaikkialla, ja vain harvoin valmennusta pitää kätilö.
Jos valmennusta on, saattaa se alkaa vasta muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa. Karttusen mielestä valmennus pitäisi aloittaa ajoissa, viimeistään viikolla 30, jotta synnytykseen ehtii kunnolla valmistautua.
– Tai hyvässä tilanteessahan näistä asioista puhuttaisiin kaikkien tyttöjen kanssa jo lapsuudesta asti, Karttunen toteaa.
Ensimmäistä kertaa synnyttämään on monesti suuri kynnys tulla, jos ei ole aiempia sairaalakokemuksia.
Kätilö Monica Brandt
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on kokeiltu nettivalmennusta. Pari vuotta sitten sairaalassa kuitenkin aloitettiin jälleen valmennukset, joissa synnyttäjät voivat tulla tutustumaan synnytyssaliin ja osastoon.
– Synnyttäjiltä on tullut todella paljon positiivista palautetta, että valmennuksesta on ollut hyötyä. Ensimmäistä kertaa synnyttämään on monesti suuri kynnys tulla, jos ei ole aiempia sairaalakokemuksia, sanoo kätilö Monica Brandt.