TURKU Åbo Akademin tavoitteena on kehittää testi, jonka kautta pystytään selvittämään, kuka on pedofiili ja kuka ei. Yliopistossa on tehty pedofiliatutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajan.
– On tärkeä muistaa, että pedofilia ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat kaksi eri asiaa, sanoo psykologian professori Pekka Santtila Åbo Akademista.
– Kaikki henkilöt, jotka ovat pedofiileja, eivät välttämättä syyllisty lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin. Kaikki henkilöt jotka tekevät lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, eivät välttämättä ole pedofiileja. Tutkimusten mukaan vain puolet tällaisista on pedofiileja.
On kaksi alaryhmää, jotka tekevät lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia: pedofiilit ja ei-pedofiilit. Pedofiili on henkilö, joka on kiinnostunut seksuaalisesti esipuberteetti-ikäisestä lapsesta eli noin 0–13-vuotiaasta.
Pedofilia ennustaa uusintarikollisuutta
Pedofilia on sairaus, ja se ennustaa yleensä uusintarikollisuutta. Åbo Akademin tutkimuksissa halutaan selvittää, ketkä niistä henkilöistä, jotka ovat tehneet lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia, syyllistyisivät uusintarikokseen.
Jos henkilö tekee yli 13-vuotiaaseen lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen, hän ei välttämättä ole pedofiili, muistuttaa Pekka Santtila.
– Tämänikäisellä lapsella on jo voinut kehittyä niin sanotut sekundaariset sukupuolitunnusmerkit. Henkilön, joka on tehnyt seksuaalirikoksen yli 14-vuotiasta lasta kohtaan, on helpompi ohjata omaa käyttäytymistään jatkossa ja etsiä partnereita, jotka ovat jo täysi-ikäisiä.
Pedofiliatestin kautta hoitoonohjaus ja valvonta parantuvat
Tällä hetkellä ei ole käytössä hyviä menetelmiä, joilla voitaisiin diagnosoida, onko henkilöllä pedofiilinen kohdehäiriö ja onko hän seksuaalisesti kiinnostunut lapsista vai ei. Pedofiliaa yritetään selvittää erilaisilla haastatteluilla tai täyttämällä kyselylomakkeita. On selvää, että näihin on helppo vastata totuutta peittelemällä.
Åbo Akademissa kehitetään parhaillaan menetelmää, jonka avulla pedofiilit pyritään saamaan selville. Suomalais-saksalais-italiaisena yhteistyönä on kehitetty menetelmiä, joilla pystytään diagnosoimaan seksuaalinen mielenkiinto lapsiin.
– Lähtökohtana on se, että henkilöt joutuvat tekemään kognitiivisia tiedon käsittelyä vaativia tehtäviä samaan aikaan, kun heille esitetään kuvia naisista, miehistä, pojista ja tytöistä. Mikäli henkilö on seksuaalisesti kiinnostunut joistain näistä kategorioista, tämä vaikuttaa negatiivisesti hänen kykyynsä prosessoida samanaikaisesti muuta informaatiota, sanoo psykologian professori Pekka Santtila.
Testien ansiosta on helpompi ohjata oikeita ihmisiä oikeanlaisiin hoitoihin. Toisaalta voidaan myös todentaa kaikkein vaarallisemmat pedofiilit, ja heitä voidaan valvoa paremmin.
Silmänliikkeet mukaan
Seuraava askel on lisätä testiin myös silmänliikkeiden tarkastelu.
– Silmänliikkeet ovat tahdottomampia ja ne tarkentavat vielä entisestään testin tuloksia, Pekka Santtila sanoo.
– Nimettömien kyselytutkimusten mukaan on saatu selville, että 0,5–4 prosenttia aikuisista miehistä kokee seksuaalista mielenkiintoa esimurrosikäisiä lapsia kohtaan.
Santtila muistuttaa, että välttämättä kaikki henkilöt, jotka kokevat seksuaalista mielenkiintoa lapsia kohtaan, eivät syyllisty lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin.